Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Kun tavarat oli saatu kirjaan pannuksi, siirryttiin kamariin ottamaan selvää pesän papereista. Tilaisuudessa oli isän puolelta valvomassa Annikan etuja joku setä, joka ei koko päivänä puhunut mitään eikä herättänyt esiintymisellään varsinaista huomiota muuten kuin siten, että usein istuvillaan nukkui piippunsa sammuksiin.
Näille tavaroille ei tule perijää eikä rahoillekaan. Se laiva, josta ne on kotoisin, on meren pohjassa. Kun rahat ja paperit kerran tulevat maihin, silloin on se laiva uponnut tai ainakin sen miehistö hukkunut. Ei tuo käärö olisi joutunut merellä ajelehtimaan, jolleivät miehetkin olisi joutuneet mereen. Kyllä kapteeni aina pitää viimeiseen asti kiinni laivansa papereista.
En lainkaan! vastasi hän. Mitäs minä ymmärsin valtioasioista. En tiedä mitään noista papereista. Monsieur ei niistä virkkanut sanaakaan; hän ei edes katsellutkaan niitä, niin kauan kuin me olimme läsnä. En minä olisi millään muotoa suostunut ottamaan vakuutettua kirjettä tai mitään semmoista, jolla olisi ollut rahan arvo, tietäkää se. Mutta nuo paperit, saattoihan ministeri helposti kirjoittaa ne uudelleen.
Hänet täytyi keskeyttää, ja paroni kysyi: Milloin tahdotte mennä vihille? Mies muuttui taas äkkiä ujoksi ja joutui aivan ymmälle. Vihdoin viimein sai hän epäröiden sanotuksi: Eik's' mun ens' olis saatav' paperi? Nyt paroni suuttui: Tehän saatte, hiisi vie, naimakirjan. Sehän on paras kaikista papereista. Mies ei hellittänyt kuitenkaan: Sill' välin olis' vai' hyvä saada pien' lappu.
"Tiltupa tiituntallaa, kaksi päätä makkaralla, jopa minäkin osaan puukon takoa", lauleli pikku Olli, ja tuli pajasta sisälle iloisena, että häneltäkin rupesi työ sujumaan. "Mitäs niin lauleskelet?" kysyi itse isä Olli, ja nosti päänsä ylös papereista, joissa hänellä näytti olevan paljon tekemistä. "Sitä laulan, että osaan puukon takoa; mutta mitäs sinä, isä, siinä sillä tavalla rätnäilet?"
Kun minä tulen hänen luoksensa ja vartiat ovat hänet tuoneet kopistaan esisaliin, istuu hän tuolilla liikkumattomana kuin hengetön lihamassa, silmät tylsinä, kädet hervottomina, ilman tahtoa, tietoa, tuntoa ja puhekykyä ALLI: Lopeta, sisko, lopeta! KERTTU: Ymmärrätkö nyt, miksi minä näistä vanhoista papereista etsin hänen läheisyyttään? ALLI: Ruumiillisesti hän toki voi hyvin?
Hänen teki mieli keskustella tästä artikkelista suuripartaisen oikeudenjäsenen kanssa, jonka kanssa he olivat samaa mieltä, ja ennen keskustelua hänen piti tutustua kirjoitukseen. Puheenjohtaja, katsottuaan papereista, teki muutamia, kysymyksiä oikeudenpalvelijalle ja sihteerille, ja saatuaan myöntävät vastaukset, käski tuoda syytetyt sisälle.
Sitä paitsi hän näki, että nuoriso ja naiset seisoivat kääntyneinä sinne päin, ja hän alkoi jo hermostua. Hän ei tarvinnut kuin pienoiseksi hetkeksi vetää henkeänsä ja pysähtyä, niin silloin jo kiilana tunkeutui hänen ja hänen kuulijainsa väliin Edvardin ääni: Voiko semmoinen asia riippua puuttuvista papereista?
"Mihin toimenpiteisiin olette ryhtynyt?" "Olen asettanut vahtimestarin salaisen vartioimisen alaseksi. Kaartissa oli hänellä hyvä maine, emmekä ole saaneet ilmi mitään epäedullista hänestä. Hänen vaimonsa sitävastoin on vastenmielinen henkilö, ja hyvin mahdollista on, että hän tietää noista papereista enemmän kuin kukaan luulee." "Oletteko antaneet vartioida häntäkin?"
Kyllä se siis on parasta, ukot, käydä vain rohkeasti herroille näyttäytymässä, jos tahtoo asiansa perille ajaa. Eivät ne suuret herrat papereista paljoa välitä." Muukalainen mutisi jotakin, mutta siitä ei saanut selvää. Keskustelukin näytti alkavan käydä yleisemmäksi ja yleinen nuiveus mielistä hälvetä, mutta silloin taas jyrähti jo jarru. Oli seisahduttu jollekin suurelle asemalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät