United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun toinen ei voinut enää voittaa, käänsi hän yhtäkkiä toisaalle: Paha vaan, että hän tahtoo olla vähän liian kallis. No, olihan toisia asianajajia, saattoihan kääntyä niiden puoleen, jos Kröijer tuntui liian kalliilta. Eihän ollut mitään pakkoa valita häntä. Mutta eipäs vaan muut kelvanneet! Tjah!
1:NEN VARTIA. Niin, kiitos olkoon! päästiin pahasta, Jos päästiin kyllä riittää valtoja! Ja elämä on julmaa pakkoa. 2:NEN VARTIA. Niin, pakko on jaa, pakko. 1:NEN VARTIA. Tullaan, seis! SIMRI, NAHSEN ja ELISUR tulevat. SIMRI. Hän voitti mun, hän asuu minussa. NAHSEN. Tuo velhotyttö hylkää, Simri, jo! ELISUR. Jo kylliksesi häntä hyväilit.
Foiniks jääköön tänne, mun luonani yöpyen, jotta lähteä aamun koissa hän laivoin voi kotimaille, itse jos mielii, sillä mä en toki pakkoa panne."
Onhan se käsky lukea edeltäpäin niitä ja niitä, mutta kun täällä ei panna pakkoa, eikä heitetä laiskalle, niin tahtoo toisinaan tulla liika vähän luetuksi. Minä pelkäsin tultuani, että joudun aivan mitättömimmäksi toisten tyttöjen rinnalla, mutta ei ne näy olevan ihmisiä kummempia. Me ollaan jo hyvin yksituumaisia ja löylytetään poikiakin aikalailla, jos ne rupeavat kovin miehiksi tököttämään.
Miksikähän on Eljas ruvennut puuhaamaan henkivakuutuksen ottamista, vieläpä tahtoisi sen kerrassaan maksettavaksi? Eihän siihen ole pakkoa. Mutta kun en kuitenkaan ymmärrä tuota ja kun tiedän, että Eljaksella on tosi-sivistystä ja kuntoa ja että hän on niin henkivakuutukseen kuin kaikkeen muuhunkin täydellisesti perehtynyt, niin miksikäs en voi huoletta jättää sitä hänen päätettäväksensä?
Huolimatta isäni hartaista kehoituksista, en ollut tullut Grumitziin syys-metsästyksienkään ajaksi. Fredrik ei ollut saanut virkavapautta, ja hänestä eroaminen oli minulle kärsimys, johon en ilman pakkoa antautunut.
Semmoisessa asiassa en minä tahdo pakkoa panna. Minä en sano sen enempää, vaan siitäki voit huomata, että minä tarkoitan sinun parastasi, niinkuin oman lapseni ainakin." "Niin minäkin ajattelen" ... sanoi äiti, "että parasta on, kun vaan, Helka pysyt kotona. Sillä 'hyvä on lapsen lasna olla, kun on vanhempi varana'. Tässä kotona ei sinulla ole huolta tuon taivaallista.
Ei ruvennut maataan myömään, vaikka Majalan isäntä siitä monesti puhui. Itsepintainen kuin juutas. Kallista hintaa vaan tahtoi, olipa vielä niin viisas, että muualta kävi velkaakin ottamassa, vaikka olisi saanut vähemmällä vaivalla naapuristaan. "Eihän se Lempo rupea kauppaan, kun ei saa pakkoa", ajatteli isäntä lopuksi. "Nytkin sille tuli rukiita kuinka paljon.
Olen heidän lapsistaan järjestyksessä toinen, mutta kun vanhin veljeni oli vuoden vanhana kuollut, olen eloon jääneistä lapsista vanhin. Olen syntynyt helmikuun 14 p:nä 1856. Minua nuorempia lapsia oli kaksi. Syntymätalossani emme kauan asuneet. Vaikk'ei mitään pakkoa olisi ollut, myi isäni vastoin äitini tahtoa talonsa ja erotti kaupassa itsellensä samalla maalla olevan torpan.
Moittijat tekisivät kotimaallensa ja varmaan itsillensäki suuremman kunnian, jos muistaisivat ettei kielienkään tunteminen pilvistä putoa, ja siis totuudessa pysyäksensä oppisivat tarkemmin sitä kieltä, joka heistä on niin raaka ja käyttymätöin. Mutta pakkoa ei ole kelläkään, eikä suomen kieli sitä tarvitse. Sillä on aina ollut ylenkatsojoita jos ystäviäkin.