United States or Chile ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Pidä se ja pane siitä tautiini". Itsekseen hän jupisi: "Ovathan nämä rahat yhdessä Esan kanssa ansaittuja eikä hän pahastune, jos niitä käytän. En minä häneltä enään mitään tahtoisi, en näitäkään rahoja". Leski avasi kukkaron ja katseli sisältöä: "viisi, kymmenen, viisitoista, kuusi seitsemän kahdeksantoista markkaa ja viisikymmentäviisi penniä. Hyvä!"
Ethän tuosta pahastune', vaikka vähän jälemmältä sen kirjan saat; sopineehan eri paperille kirjoittaa' ne sanat, jotka tällä välillä tahtoisit siihen pistää'. Ehkä saankin vielä toisen auttajan sitä kirjoittaessani, niin että toivon viikon perästä selveäväni siitäkin.
Kun hänen majesteettinsa loistavista sotaretkistä ei ole meillä mitään muuta kuin kunnia jäljellä, on tarpeellista, että pidetään huolta sen säilyttämisestä niin kotona kuin kylässä, lausui Akseli Lewenhaupt. Kuninkaallinen majesteetti ei suinkaan pahastune, että eräät asiat, joista ei Demotikassa käy mitään päättäminen, otetaan täällä pikemmin ratkaistaviksi, virkkoi Kustaa Lewenhaupt varovasti.
On se kummallinen toukovainio, kun on mustia kantoja toinen toisensa lähellä ja sentään ruis niin sakea kuin ikinä maasta nousemaan sopii ja korret niin paksut kuin sauvan varret. Ette suinkaan pahastune, kun eräästä pensaasta juuresta leikkasin korren ja toin tänne mitatakseni ja kirjoittaakseni sanomalehteen.» Ei se suurta koloa ole tehnyt.
Isällisellä rakkaudella syleili hän tätä suloista olentoa ja esitteli häntä juhlallisesti seuralle, sanoen: "tässä on minun neljäs rakastettu tyttäreni!" Eihän kukaan pahastune sitä, ett'ei kornetti oitis hypännyt sohvasta ja langennut polvillensa rakastettunsa eteen. Sitä ei hän nyt todellakaan saattanut tehdä.
Hänen uteliaisuutensa kasvoi kaksinkertaiseksi, kun hän vihdoin näki molempain ilmestyvän salonkiin vilkkaina ja päättävin, loistavin silmin. »Minä lähden ulos armollisen herran kanssa», kuiskasi Herbert puolisollensa, »isäni saattaa teidät kotiin.» Kuningas lähestyi vuorostansa: »Ettehän pahastune siitä, ruhtinatar, se kuuluu hänen alkavan palveluksensa velvollisuuksiin.»
Et nimittänyt, miten mietit Tikkaselta tarjotun Suomalais-Ruotsalaisen käsisanakirjan työn kanssa. Mutta eihän siihen tunnu Sinulla joutoakaan olevan. Lönnrotille. Kunnon Veljyeni! Ethän tuota pahastune, jos vähän olen tullut viipyneeksi lähettämästä Sinulle kirjaistani Unkarilaisten sukulaisuudesta.