Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
En ainakaan minä voinut huomata mitään rappeutumisen merkkiä. Kun en löytänyt avaimia aittaan ja liiteriin, jotka olivat puuvajan vieressä saman katon alla, jäivät ne vastaiseksi tarkastamatta. Päärakennuksen kivijalassa oli kummassakin päädyssä kellari. Avaimet niihin löysin keittiöstä.
Sitä parempi, sanoin minä, sillä eihän olkikatto miestä pidättäne ja sittenpähän olen kerran sinne päästyäni varmasti säilössä. Päädyssä on arvatenkin sellaisia rakoja, että voin niistä hyvin tielle tähystää. Kiipesin siis oitis yhden sotamiehen seuraamana ylös katolle, jossa siirsin pari malkaa sijaltaan ja aloin penkoa katto-olkia.
Kiitoksia, annahan olla ... minä sytytän mieluummin paperossin. Vai niin, vai tämä se nyt on sinun pappilasi? Tämähän se on ... eikös tämä näytä mukavalta paikalta? Näyttää tämä hyvinkin hauskalta ja rauhalliselta... Tuossa on pirtti ja nuo tuolla vastapäätä ovat talli- ja liiterirakennukset. Siinä on ruoka-aittakin yhdessä jaksossa ja aitan päädyssä on kellari.
Sähkö paloi kalpeana... Kevään ensimmäinen kottarainen vihelteli ikkunan takana, ulkorakennusten päädyssä, karamellipurkista tehdyn pönttönsä puikolla. Mikä uni! Sakris ajatteli sitä tarkoin ... tällaista henkien ilmoitusta. Kuta kauemmin hän sitä ajatteli, tunsi hän, että juuri sen näköistä naista oli hän aina halunnut. Vaaleaverinen ... niin kuin maidossa kylpenyt...
Neljännellä kulmalla kummallinen epäsäännöllinen kirkko, jonka päädyssä paistaa kultaiselle pohjalle sovitettuja mosaikkimaalauksia, jonka seinät ovat moniväristä marmoria, jonka sadoissa kolpperoissa, räystäissä ja kulmakkeissa elää kokonainen kaupunki ihmisiä, enkeleitä, pyhimyksiä, lintuja ja muita usein ymmärtämättömiä eläimiä marmoriin veistettyinä ja metalliin valettuina.
Huvilan päädyssä kuultaa vielä vanha, iso kirjoitus, entisen kaupan kyltti: Lihakauppa. Ikävä siellä on Sakriksella, pohjakerroksen asukkaalla... Jospa asuisi edes ylempänä, niin olisi kirkkaampaa..! Ja olisi lämmin lattia alla. Milloin on kirkas ilma ... kevättalvella ja kesällä ... näkisi yläkerroksista hyvin kauas.
Sen enempää lukua pitämättä, juoksi nyt Heikki muutamia miehiä kohti, jotka par'-aikaa asettivat tikapuita huoneen päädyssä olevaa ristikko-ikkunaa vasten, Heikki ei kuluttanut enää aikaa heidän lukuansa lukemalla eikä heidän hankettansa tiedustamalla.
Se oli monesta syystä tarpeellista mutta varsinkin siitä syystä, että voutia kaikki vihasivat. Pihan ympärillä oli rautakeihäillä varustettu lankkuaita, joka oli kuin jonkinmoinen linnan etuvarustus. Vartioväkenään oli voudilla kolme luotettavaa ja voimakasta miestä. Rakennuksen päädyssä oli heleä-ääninen kello, jolla vouti voi kutsua apua linnasta, niin pian kuin hänen kimppuunsa käytiin.
Jo näkyi rakas järvi, jo näkyivät ikihongista salvetut harmajat rakennukset, jo näkyi tuuliviiri Yli-Tuomon talon päädyssä ja jo kuului hopean heleä ääni rapuilta, siinä olivat häntä vastassa Helka ja Topi. "Tik, tak, tik, tak, tik, tak," nipsutti kultasyrjäinen kello tuolilla. "Uskollisuudesta ja ahkeruudesta," kuiskasi kellon omistaja unissaan.
Ovesta sisään mentyä tultiin ensinnä isompaan huoneesen, jonka perässä soukka kammio löytyi salvoksen ulommaisessa päädyssä. Nämä huoneet olivat varustetut pienillä lyijyn-liitteisillä lasi-ikkunoilla. Mutta muissa asuin-huoneissa oli ainoastaan tavalliset akkunat, jotka laudalla tai ohuella nahalla peitettiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät