Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. toukokuuta 2025


Keittiön loukossa oli polven korkuinen kivilaite, jolla oli tulisija ja ylhäältä orresta riippuva puukoukku ja muutamia kekäleitä. Siihen koukkuun pani Auno pannunsa sangasta riippumaan ja kekäleistä viritti tulen alle. Siinä kyllä mustui pannu, mutta saatuaan kahvin keitetyksi Auno vei pannunsa purolle ja luuturaasulla puhdisti kirkkaaksi ennenkuin toi pöydälle.

Kun hän ratsasti ulos tahi palasi kotiin, tarttui hän toisinaan ratokseen käsin siihen orteen, rutisti jalkansa yhteen hevoisen vatsan alle ja nosti, niinikään orresta riippuen, sekä hevoisen että itsensä ylös maasta. Eräänä kesäpäivänä ratsasti Knut herra kotiin metsäsoilta, missä hän muutamain kunnon aatelimiesten kanssa oli käynyt sorsia ampumassa.

Ja sill'aikaa kuin Filemoni kävi puutarhassa kaalia noutamassa, jatkoi Baukis puhetta vierasten kanssa. Kaali pantiin pataan. Mutta pantiinpa sinne muutakin. Ylinnä katon-harjan alla rippui orresta pienen talouden kalliin ruoka-aine savustettu sianselkä, juhlien varaksi säästetty herkkupala.

Eikös niitä sitten päreitä enää kiskotakaan? Entäs jos ei kiskottaisikaan. Sama minulle on, jos isäntä itse ilman toimeen tulee. Eikös se Pekka näe, mikä tuolta orresta riippuu? Kun isä tämän sanoi, katsahti hän ylpeästi lamppuun ja säälivästi Pekkaan. Pekka asetti pärepölkkynsä soppeen pystyyn ja katsahti vasta sitten lamppuun. Se on lamppu, ja kun se palaa, niin ei pärevalkeaa enää tarvitakaan.

Nuori vaimo askaroitsi lieden ääressä valmistellen aamiaista ja talon perillinen, pieni, noin vuoden vanha patruuna, istui orresta riippuvassa kopassa, joka oli kätkyen sijaisena. Kyytimies oli myöskin jo käynyt sisälle ja Heikkilä tutki vieraaltaan yhtä ja toista professori Malmista, johon hän myöskin lisäsi, että se sentään oli kummallista, kun Malmista ei tullut pappia.

Siitä he eivät välittäneet, panivat vain takkinsa nappeihin, ottivat orresta kintaansa ja sanaa puhumatta menivät ulos. Ja kohta nähtiinkin oriin ja Ukon korkealaitaisine rekineen verkalleen astuen etenevän Kissasuolle päin. Reen jalakset hiljaa kitisivät kovalla kuuraisella tiellä. Sekä isäntä että Hemmi ja Tuomaskin olivat nyt niin vähäpuheisia kuin lumotut.

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät