United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei mikään Tegnér ole runoillen ylistänyt tätä yötä, niinkuin ei kukaan ole ylistänyt sitä päivää, joka seurasi. Onnettaret katselivat synkeinä ja ääneti karoliinien viimeisiä voitonunelmia. Heti puoliyöstä kesäkuun 28. päivänä 1709 komensi Rehnsköld sotaväen liikkeelle. Joukot järjestettiin jo pimeässä, ja sekaannuksia syntyi.
Nyt lähti Ruotsin ratsuväki Hamiltonin, Krusen, Schlippenbachin ja Creutzin komentamana Venäjän ratsuväen kimppuun hyökkäämään. Tämä väistyi tieltä, oli vähällä joutua hämmennyksiin eikä paljon puuttunut, ettei sitä ajettu Worskla-virtaan tai erääseen suohon. Vanhan tavan mukaan suosi voitto ruotsalaisten aseita, ja Pultavan onnettaret rypistivät alussa kulmiaan Venäjän Pietarille.
Pian sille näytettiin sekin, miten piti löytää mehiläisten puu ja ryöstää niiden makeat aarteet saamatta silmiään puhkaistuiksi; mutta juuri tällä kohdalla metsän hämärät onnettaret sallivat tämän iloisen lapsinäytelmän esiripun laskea muistukseksi siitä, ettei kuoleman lakia voitu lieventää edes ison mustan karhun hyväksi.
Mutta onnettaret säälivät nuoria ja viattomia, he kätkivät tulevaisuuden onnenvaiheet ruusunpunaiseen harsoon, ja herttuatar jatkoi tanssiaan, iloaan ja hyppyään niinkuin nuoret tekevät eläessään vain hetkeä varten ja samalla iäisyydestä haaveksiessaan. Taivaanranta synkistyi, rajuilma läheni. Tanskan kuningas Fredrik IV hyökkäsi Holsteiniin, piiritti Tönningeniä, valloitti Gottorpin.
Tähän asti oli Delphiini tehnyt joutuisan ja kaikin puolin onnellisen matkan, mutta nyt alkoi jo näyttää siltä, kuin olisivat onnettaret kokonaan herjenneet sitä armastelemasta. Viikko meni, toinen tuli, eikä unissakaan mitään valaskaloja nähty, vaikka kyllä öin päivin oltiin niitä tähystämässä.
LALLI. Jos vaikka teräksestä valettu Ois tämä paholaisten varustus, Sen toki perin-juurin kukistamme! Me emme millään muulla keinolla Voi saada heitä täältä poistumaan. SORRI. Niin onnettaret meitä auttakoot! Vaan erään toisen seikan sinulle Nyt kerron, Lalli. Koti-matkalla Jo ollessamme kovaan kiistahan Me vihollisten kanssa jouduimme.
Onnettaret vaikka veisi minut ulos maailmaan Kauvas synnyinpaikastani, eloon vaihettelevaan Iloon, onneen runsahasen kodin pienen suojasta Tuost' en kuitenkaan mä voisi vilpittömäst' iloita. Min' en voisi unhoittaa, kuin lasna ollen laulelin Kodin armaan orren alla, vilpitöinnä iloitsin. Kuinka illan tullen ennen äidin hellän syliin jäin Uneksimaan kohtaloita tulevaisen elämäin.
Onnettaret kehräsivät muitten tämän perheen jäsenien elämän-langat tavallisilla pellavilla, jotka vähän olivat rohtimilla, mutta kuitenkin enemmän silkillä sekoitettuja, kunnes he Elokuun lopulla tarttuivat saksiinsa. Katsokaamme Miksikä? Raskaan, uuvuttavan päivän perästä nousi iltapuolella ukkosen pilviä taivahalle, jonka ne auringon laskiessa peittivät kokonaan.