Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Minä tunnen kaikki ne luotteet, jotka pimeyden olentoja värisyttävät, joita lausuttaessa tärisee vanha maa ja tähdet kiitävät taivaan rantaan asti, mukaansa vetäen maan kansat ja hengähtäen kalmeata rutonkuolemata elävien päälle. Jos sinä uhraat itsesi Jumalallesi, uhraan minä Roman minun jumalilleni, ja kiroon sitä niin, että vuosisadat ovat löytävät ainoastaan kuninkaallisen purppuran riepuja."
Ennemmin kuin ruveta vihassa haukkumaan takaisin, on varsinkin kristityn velvollisuus tuntea sääliä näitä ruumiilliseen ja hengelliseen viheliäisyyteen syvälle vaipuneita olentoja kohtaan.
No samallaisia eläviä olentoja, kuin me, on muuallakin. Mistä sen tietää? Koska tietää, että on toisia maailmoita, jotka ovat suurempia, rikkaampia, valoisampia ja tuhat kertaa sopivampia elämälle kuin meidän maapallomme. Saattaa olla, mutta emme me niihin asioihin voi mitään perustaa, sillä emme voi koskaan saada niistä tietoa. Siinäpä juuri erehdytkin.
"Mutta," sanoin minä hämilläni, kun kuulin hänen puhuvan minusta, äidistäni ja Bettystä, niinkuin olisimme ainoastaan kuviteltuja olentoja jossakin runokappaleessa, "sinun maitohuoneesi, orpana, Ewelyn, olisi ainoastaan leikkiä, ja siinä minä en voi mitään hauskaa nähdä, ellei juuri ajatus, että minun tulee noita kaikkia tehdä, että omaisteni menestys riippuu siitä, se se on, joka tekee, että minä tunnen itseni niin onnelliseksi."
Ontto maa, jossa luultiin maanalaisia holveja olevan, oli minusta suljettu luola, täynnä salaisuuksia, ja kirkossa, jonka hiljaisuutta usein etsin, loi päivänvalo välistä kummallisia varjoja käytäviin ja komeroihin, aivankuin olisi niissä liikkunut olentoja muinaisilta ajoilta.
Muuan niitä täysiverisiä olentoja, joita luotiin, kun sivistys veltostavine sääntöineen ei vielä turmellut luontoäidin käsitöitä, kun jokainen nuori olento sai estämättä kehittyä kukoistavaan voimaan ja suli luonnonelämän kera yhteen niin hyvässä kuin pahassakin.
Kuun paiste valaisi kummituksentapaisesti noita kokoon kyyristyneitä, perin väsyneitä ja epätoivoisia olentoja, jotka silloin tällöin päästivät syviä huokauksia, jotka kovin koskivat Stanleyta sydämeen.
Kaikista ihmeteltävistä sielunvoimista, jotka osoittavat meidän olevan kuolemattomia olentoja, ei minun tietääkseni ole ainoatakaan, joka kaunopuheliaisemmasti kuin muisto valvoo tämän ylevän totuuden asiaa?
Tuo oli naiset. Naiset, naiset! Mitä ihmeellisiä olentoja lienettekään! Niilo herra oli ennen Helsingissä ollessaan luullut tuntevansa naisetkin! Mutta rauhoittukaa, tätiseni ja koko teidän tuttava-legionanne! Niilo laulaa nyt toista. Ja syynä siihen on se, ett'ei hän ennen tuntenut naisia, nyt hän jo vähän tuntee.
Päivän Sana
Muut Etsivät