Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Herra Lund oli varmaan syntynyt sellaisena kuin hän nyt oli, ja miten voisikaan vanhentua sellainen, jolla koskaan ei ole ollut nuoruutta? Herra Lund oli omastakin mielestään aina ollut samanlainen. Kolmekymmentä vuotta hän oli soittanut tanssimusiikkia lapsille, ja toinen lapsiparvi toisensa jälkeen oli hyppinyt hänen ohitseen ja kadonnut; mutta aina hän vaan luuli soittavansa samalle nuorisolle.
Yhä nousi häiriöitä hovissa ja suuttumusta kansassa niiden monilukuisten, vaihtelevaisten rakkaus-seikkojen sekä hurjain yöjalkalais-metelien kautta, joihin prinssi antautui, vaikka hänen olisi pitänyt olla siivon ja siveyden esikuvana koko valtakunnan nuorisolle. Rothsayn herttuan irstas ja sopimaton käytös ansaitsi yleisön mielestä sitä enemmän moitetta, koska hän oli nainut mies.
Kyllähän minä sallisin jokaisen käyttävän sen, minkä hän kohtuulliseksi näkee, mutta kun sitä tyrkytetään nuorisolle niin viattomana ja tarpeellisena aineena, että nuorukainen todellakin luulee sen olevan elämässä yhtä tärkeää kuin ruoka elimistön ylläpitämiseksi.
Siitä sinne tie menevi. Laulun tieän, ehk' en laula, Oksat karsin, tien osotin, Nuorisolle nousevalle, Kansalle kasuavalle. Siitä sinne tie menevi, Rata uusi urkenevi, Paremmille laulajille, Taitavammille runoille, Nuorisossa nousevassa, Kansassa kasuavassa. Noita laulan, joita talan.
Kun saat koulussa ensin lukea Suomen historiaa, sitten voit lukea Topeliuksen kertomuksiakin. Niiden nimenä on 'Välskärin kertomukset'. Mutta tiedätkö, mikä mies Topelius oikeastaan oli?" "Sitä en tiedä." "Hän oli opettajana Suomen yliopistossa. Mutta samalla kirjoitteli hän runoja, satuja ja kertomuksia. Ne ovat erittäin hyvää ja jaloa luettavaa Suomen lapsille ja nuorisolle.
Sitten puhui Erkki nuorisolle, hän puhui lämpimästi ja sydämmellisesti ja lapset kuuntelivat hiljaa kuin kirkossa. "Ennenkuin rupeatte tanssimaan, voisit Aino laulaa meille vähän", sanoi isä, kun ruokaa korjattiin pöydältä. "Laulaako tyttärenne?" kysyi ylioppilas, astuen hänen luoksensa. "Kyllä vähäsen, näin meidän kesken", vastasi pastori. Aino tuli hänen luoksensa.
Hänen palava halunsa kiihoitti häntä aina uusiin tutkimuksiin ja kun hän 19 vuoden ijällä oli tehtaassa otettu kehrääjäksi, luki hän yhä edespäin, niin, että hänellä oli kirja avoinna luonansa ja taisi työtä tehdessään painaa mieleensä yhden lauseen kerrallaan, jonka hän kirjan ohitse kulkiessaan oli siitä ennättänyt lukea. Kas tässä kaunis esimerkki nuorisolle seurattavaksi!
Siellä oleskeli hän viisi vuotta. Palattuaan Pietariin oli hän siellä v. 1846-1858 ruotsalaisen seurakunnan pappina ja koulun tarkastajana sekä uskonnon-opettajana suomalaiselle nuorisolle. Tällä ajalla hän varsinkin tutustui etevien ulkomaisten kasvattajain periaatteisiin kansan-opetuksen alalla.
Hekin järjestivät yhteiset asiansa täydellisesti tasavaltaisten kaavojen mukaan, tunnustaessaan kuitenkin emämaan yliherruutta. Tämä siirtokunta vaurastui vaurastumistaan kalastuksen ja kaupan kautta, ja uusia uutisasukkaita tulvaili tulvailemistaan sen alueelle. Pian perustettiin opetuslaitoskin, jossa koko siirtokunnan kasvavalle nuorisolle annettiin maksuton ja yhtäläinen tiedollinen kasvatus.
Minä olen tarjonnut kauneutta tytöille, uljuutta pojille, viisautta vanhoille, terveyttä sairaille ja rakkautta nuorisolle, sanalla sanoen: kaikkea mitä hyvä haltijatar voipi ihmiselle tarjota, vaan kaikki kieltävät ottaa sitä vastaan. "Onko teillä kultaa ja hopeaa?" kysyvät he kaikki; "emme me muusta pidä väliä."
Päivän Sana
Muut Etsivät