Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
"Sehän on ihan vuorien ja metsien keskellä, ikäänkuin se olisi rakennettu keskelle jylhää itämaata. Ei! Näkisitte te Varsovan ja sen ympärillä olevat kauniit tasangot! Ne ovat tasaiset niinkuin ääretön vesi, ja uhkea Veiksel-virta kiertelee itseänsä pääkaupunkimme ohitse, ikaänkuin hopea-aalto, jolla kaikki, mitä maassamme on kaunista ja kallista, virtailee meille.
»Hän puhuu väärin, korkea herra», vastasi Allan tylysti, »vaikka te, joka niin halveksitte minun varoituksiani, kenties ette saakaan elää niin kauan, että näkisitte ennustukseni käyvän toteen.
Olisi parempi että pysyisitte vuoteella. Mene. Odota ulkona. LINDSAY. Ei ollut tarkoitus, lordi Ruthwen, että te sairaana näkisitte tätä vaivaa. RUTHWEN. Mutta minä en luota teihin. MORTON. Onhan meitä kuitenkin tarpeeksi suuri joukko. LINDSAY. Ja kaikki on valmista. RUTHWEN. Kun kuningatar rupee itkemään, joutuvat kätenne voimattomiksi. Minä tunnen teitä.
Mutta jos te tämän vaan pilalla puhutte, niin Jumala teille suokoon anteeksi ja valistakoon teitä, niin että näkisitte teille olevan sopivamman teljetä itsenne rautavaruksin kirkon omaisuuden suojelemiseksi, joka nyt on niin suuressa vaarassa, kuin piestä kieltänne, laskien kokkapuheita sen palvelijoista".
»Te koetatte taas kiusata kärsivällisyyttäni», virkkoi Crévecoeur, »mutta ettepä saakaan sitä iloa, että näkisitte minun suuttuvan. Kuulkaa! kellot kutsuvat jo linnaan siellä on pelottava kokous tulossa, jonka loppupäätöksen Jumala yksin tietää.»
Etkö tiedä, että hän on, paitsi köyhyyttä, oppimaton töllin tyttö, jonka tähden saisit vertaisesi parissa ja sivistyneitten seurassa hävetä. Ei, isäni ... jos näkisitte hänen hilpeän, teeskentelemättömän olentonsa ja tuntisitte hänen puhtaan, viattoman sydämmensä, joka on altis kaikelle hyvälle. Siksi on hän oppinut ja sillä alallaan sivistynyt.
Saattaisinpa kertoa teille kertomuksen, josta näkisitte puheeni perustuvan tosioloihin». »Kertokaa, mummo hyvä», pyysivät Aino ja Ilma. »No koska tässä iltaa riittää, niin kerronpa sitte. Minä tunsin erään perheen, jonka nimi oli no niin sama se, olkoonpa Tuominen. Perheen isäntä oli virkamies ja maanviljelijä. Viljavasti kasvoi hänen peltonsa, joten hänelle karttui tavaraa kyllin.
Fonn pysähtyi. »En, en ei tätä vähäpätöistä. Minä minä luulin, että Jumala ei tätä tahtonut, ei voinut sallia sen tapahtua. Minä toivoin, että Hän antaisi minulle sanoja, niin voimakkaita, että te niissä näkisitte Hänen voimansa. Minä toivoin saavani voimia herättää kuolleita. Ja nyt nyt minulla on vain laimeita, voimattomia sanoja » He astuivat vähän aikaa ääneti eteenpäin.
Tietäkää, teidän herruutenne, että Anna, Lapinmaan rajoilla kaswanut tyttö, on loitsija, hän loitsii jokaisen silmät sokeiksi, hän lumoo jokaisen korwan kuuroksi, hän woi mennä huoneesen awaimen reiästä ja muuttaa lemmittynsä kyykäärmeeksi, joka myrkyllisellä kielellänsä pistää teidän kättänne ja sitten solahtaa tiehensä. Jospa waan näkisitte hänen silmänsä!"
Sangen mukavia muuten näin matkalla, ei tarvitse paljon vaivata itseään, riittää pieni »vai niin», joku myminä myönnytykseksi, naurahdus ja he uskovat, että heitä on tarkkuudella kuunneltu ja odotetaan vaan lisää kertomuksia. Vai reumatismi?! Mikä reumatismi teissä olisi?! Ette te vielä tiedä mitä reumatismi onkaan. Näkisitte minun sisariani, kas se on toista, se on reumatismia se!
Päivän Sana
Muut Etsivät