United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan toinen niistä annetaan kihlahuiviksi Kuittilan Annille otathan sinä hänet, Kusti, se on paras tyttö näissä kuuluvin ja niin kaunis, kaunis kuin puolukka syksyisellä kankaalla?" "Yes, otan, äiti, miks' nähdään ja jos hän minusta huolii", vastasi Kusti muukalaisella äänen korolla. "Huoliiko? Sinut ottaisi vaikka pappilan Agda-mamseli, jos vaan sinä huolit", vakuutti Tiina.
Mutta kun vierassukuinen valtakansa oli vuosisatoina suomalaisuutta katsellut syrjinkarin, alkoivat täällä etupäässä nöyrämielisemmät niitäkin aina on joukossa hävetä syntyänsä ja leimasivat arvonsa muukalaisella nimellä. Poikkeukset muuttuivat tavaksi ja tapa on sittemmin muuttunut säännöksi, jota suomalainen virkaväki on luontaisella itsepintaisuudellaan noudattanut.
Piispa, tai muu semmoinen korkea herra, alkaa sitte vihkitoimituksen muukalaisella kielellä, luullaksemme Englannin kielellä, josta Hanna ei ymmärrä sanaakaan. Ei hän muuta kuin nyökkäilee päätänsä vihkijän kysymyksiä tehdessä. Koko tämän toimituksen hän kyllä muodon puolesta ymmärtää ja siinähän sitä on kyllä.
Se kävi luonnollisesti hitaasti ja oli sangen väsyttävä työ saada lapsien muistiin teroitetuksi enemmän eli vähemmän niistä kuudesta pääkappaleesta muukalaisella kielellä, josta useimmat heistä eivät ymmärtäneet sanaakaan. Mutta heidän tuli oppia norjankieltä ja täytyi oppia sitä.
"Pienet pojat ja tytöt laulavat kukin vanhempainsa kanssa. Tästä tulee juhlallinen kan ... kom ... kuinka se olikaan, varpunen?" "Komedia!" pisti varpunen. "Ei suinkaan", huusi varis, "mutta kan ... kom..." "Kommervenkki sitten." "Oletteko te mieletön vai pilkkaako teette? Mitä laulajaiset muukalaisella nimityksellä ovat? Sanokaa pian!" "Konserti." "Niin, tästä tulee juhlallinen konserti."
Ehkäpä täällä on semmoisia joilla on siihen suurempi oikeus kuin tällä muukalaisella taikka viisaalla kadilla. Yleinen hämmästys nousi läsnäolevissa. Jokainen kuunteli kiinteällä tarkkaavaisuudella tätä uutta vaatimuksen tekijätä. Toissa-päivänä, sanoi Mansur, tuli eräs hunnullinen herrasnainen puotiini.
Vähän minua harmitti; kun tuo rupesi minua suomalaista hevosta, Polleksi, muukalaisella nimellä kutsumaan, mutta hänen tahtonsa täytin ja heittäysin täyteen laukkaan. Jo alkoi kotini katto näkyä, jo nyykyttivät tuttavat puut minulle päätään, jo näin savun tupruavan oman rakkaan synnyinkotini kiukaasta. Heijaa! Tuossa se on.
Minä olin päättänyt, että hänen piti saada ne tietää. Mikä oikeus hänellä, enemmän kuin kellään muullakaan muukalaisella, oli tulla tänne meidän seuduillemme, tähän meidän omaan seurakuntaamme nuuskimaan ja nenustelemaan ja ajamaan pois mr Hugh, joka oli voittanut jok'ikisen ihmisen, jok'ikisen miehen, vaimon ja lapsen sydämen koko seurakunnassa!
Siteitä korjattaissa kuului äkkiarvaamatta kanteleen hiljainen helinä sisemmästä kamarista, mutta se vaikeni, vanhan papin-vaimon sinne sisälle riennettyä. Sävelet olivat kumminkin tarkkauttaneet vieraan huomiota. Viitaten käski hän papin lähemmä astumaan, ja uteli nyt häneltä, tosin vähän muukalaisella murteella, mutta hyvällä ruotsin kielellä, mikä huone se oli, johon hänen vaimonsa oli mennyt.