Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
AKSEL. Mitä näenkään! Tämä paikka ... onko tämä unta ... vai olenko tosiaan ollut täällä ennen? Tuo mylly ... tuo vuoren rotko tuo polku tuolla ... nuo pensaat tuossa kosken rannalla. Kaiken tämän olen nähnyt jo joskus ennen. KUSTAA. Kummallista kyllä, mutta siltä tuntuu minustakin. AKSEL. Niin ... nytpä tajuan asian laidan. Olemme molemmat katselleet tätä maisemaa neljän seinän sisällä.
Hän katosi kerrassaan. Keisari oli taasen pimeässä ja luuli olevansa kallioon suljettuna, mutta yht'äkkiä oli hän kallion aukolla, muutaman maaran-pensaan keskellä, ja hän näki taivaan tähtikirkkaana ja korkeana holvittavan maisemaa. Nyt tunsi hän Zierlin laakson hän oli pelastettu.
Tarkastelin häntä salaa ja näin hänen, jännittynyt eloisuus noissa muuten veltostuneissa piirteissä, silmillään uteliaasti vertailevan toisiinsa itse maisemaa ja sen kuvaa. Oletteko tämän talon miehiä? kysyn häneltä kerran, kun hän oli tullut aivan meidän taaksemme. En, vastaa hän sivumennen ja hajamielisesti. Ettehän te ole renkikään? Renkikö?... En ole renki.
Peltovarekset liitelivät tuomiokirkon tornien ympäri, ja tornit itse, jotka penikulman määrät katselivat tätä uhkeata, yhdenmuotoista maisemaa ja sen hupaisia virtoja, kohosivat kirkkaasen aamuilmaan, niinkuin ei olisi löytynyt mitään semmoista asiaa, kuin muutosta mailmassa.
Sillä aikaa kun matkustajat seisahtuivat tähän muutamaksi hetkeksi, ja Saulus synkkänä ja välinpitämättömänä katseli maisemaa, astui Joel esille ja kuiskasi malttavalla kiivaudella: "Herra, anna meidän hetkisen levähtää tuolla puiden varjossa. Väki on uuvuksissa kiivaasta ratsastuksesta ja polttavasta kuumuudesta. Ja jos en erehdy", lisäsi hän ja osoitti itään päin, "niin on rajuilma tulossa.
Nuot vaatteet saattoivat pahasti runneltua maisemaa näyttämään vielä paljaammalta ja ranseammalta ja masensivat loisteellaan vielä alemmaksi sitä yhteiskunnan lukuisaa puolta, jonka ainoana ylpeytenä oli puhdas paita sunnuntaina ja joka muita koristuksia ei voinut toivoakaan.
Qventin'ille uskottu toimi oli tosin sitä laatua, että se suuresti kiinnitti hänen mieltänsä, mutta sittenkin nuori skotlantilainen, joka oli tottunut kotivuoristonsa autioihin ja köyhiin näköaloihin, ei voinut olla ihmeellä ja ihastuksella katselematta tätä maisemaa, jota luonto ja ihmistaito näyttivät kilpaa kaunistelleen kirkkaimmalla loistollansa.
Katsokaa miestä, joka hevosta ajaa, koko sen ruumista, joka hangolla lyhdettä ojentaa, vaimoja, jotka kumartuvat viljaa nostamaan ja lapsia, jotka leikkivät... He eivät ole kiveä paikaltaan siirtäneet eivätkä luoneet lapiollistakaan multaa kaunistaaksensa maisemaa, he eivät astu askeltakaan, eivät istuta puuta, eivät kylvä kukkaa, joka ei olisi niille tarpeellinen.
Ehkä on väärin vertailla yhtä maisemaa toiseen ja saattaahan olla niin, että »kauneuden kilpailu» on tällä alalla vähemmän paikallaan. Mutta kun nyt kerran vertailu tuli itsestään mieleen, niin saanenhan sen tulokset tässä mainita. Laiva, jonka kannelta Laatokkaa katselimme, oli entinen saaristolaislaiva »Leimu», jolla ennen olimme kulkeneet läntisessä saaristossa Helsingistä Turkuun.
Lorgnetin läpi on nuori keikari ihailevinaan maisemaa: »Sievä! erinomaisen sievä!... Ja hinta?» »Viisikymmentä tuhatta frangia», sanoo Pichery arvelematta. Yhtä vähän empii ostaja. »Kolmen kuukauden maksuaika vai...?» »Niin, kolmen kuukauden ... mutta sitoumusta vastaan».
Päivän Sana
Muut Etsivät