Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025


Minä elän nyt niin rauhallista ja hurskasta elämää." Minun ei käy sanominen, että veli Martin'in laihat ja ryppyiset kasvot erittäin todistivat sisällistä rauhaa; mutta mestari Johan Luther vastasi uljaasti, että kaikki pöydässä kuulivat: "Etkö sinä koskaan ole kuullut, että pojan tulee olla kuuliainen vanhemmillensa?

"Ei kukaan", sanoo hän, "ole likimainkaan niinkuin T:ri Luther, ja koko kansakunnan sydän on todella kiintynyt häneen. Kuka liikuttaa Saksan sydäntä aatelisten, talonpoikien, ruhtinaitten, naisten, lasten niinkuin hän jaloilla, uskollisilla sanoillansa?"

Niin; kun T:ri Luther puhuu, huomaamme, että meidän on tekemistä ihmisten, eikä kuolleitten esinetten kanssa perkeleen kanssa, joka vihaa meitä, Jumalan kanssa, joka rakastaa meitä, Vapahtajan kanssa, joka kuoli meidän edestämme. Hän ei puhu vaan pyhyydestä ja vanhurskauttamisesta, eikä synneistä ja tuomitsemisesta.

Ja kun Chriemhild pääsee käymään vähän enemmän heidän luonansa, toivon, että paremmat päivät koittavat. Elokuulla 1521. Tänä aamuna meillä oli kummallinen yhtymys. Muutamia päiviä sitten saimme Wittenbergistä salaisen tiedon, että Luther on elossa ja ystävien turvassa likellä meitä.

Rukoilkaat Jumalaa, että Hän suo minulle levollisen ja autuaallisen kuoleman." Hän arvelee, että T:ri Luther viime aikoina on tavallista enemmän ajatellut kuolemaa, ja pelkää, että hänellä on joku sisällinen aavistus elikkä tunto pikaisesta lähdöstä. Kuinka kauan hän on puhunut kuolemasta, niinkuin jostain toivottavasta asiasta!

Minä pelkään välisti', jatkoi mestari Rörer, 'että minä lähden täältä yht'äkkiä ja ääneti, enkä jaksa puhua sanaakaan." Siihen arveli T:ri Martin Luther: "Joko elämme taikka kuolemme, olemme Herran. Niin on laita, joko henki menee meistä siten, että lankeemme portaista alas taikka äkisti kuolemme, kun istumme ja kirjoitamme.

Hän oli mennessään hyvällä mielellä ja aikoo palata kolmen neljän päivän perästä. Hänen kolme poikaansa, Johan, Martin ja Paulus seurasivat häntä. Rouva Luther on levoton ja alakuloinen hänen lähtönsä tähden, mutta toivoaksemme ilman erinäistä syytä, vaikka Tohtori nykyisin usein on ollut heikko ja kipeä.

Minun täytyy anoa apua; minun tulee koettaa, eikö Jumala vuodattane henkeänsä johonkuhun meidän maan mieheen ja ojentane kättänsä onnettomalle kansakunnallemme." T:ri Luther ei näytä milloinkaan ajattelevan, että hän on tuon suuren työn tekevä.

Martin Luther tuli minun luokseni muutamia päiviä sitten, näyttäen kovin huolestuneelta.

Hän kunnioitti suuresti Lutheria, jota hän ei ollut koskaan puhutellut, vaikka muutoin suurella ystävyydellä puollustanut, ja lähetti noutamaan häntä. Mutta turhaan. Luther oli Harzin vuoristossa talonpoikien kapinaa hillitsemässä. Heidän yhteentulonsa on lykätty toiseen mailmaan, jossa kaikki maalliset eroitukset ovat unhotetut, mutta vähimmät kristilliset hyvät työt muistetaan.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät