Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Tätä Regina usein ajatteli ja tuli vihdoin huomaamaan, että vanhuksen rauhan ja levon salaisuus oli juuri hänen loppumattomassa kärsivällisyydessään. Tämmöiseen kärsivällisyyteen oli Reginakin lapsuudestansa asti saanut tottua, ja se olikin ainoa hyvä lahja äidiltä, eikä Regina tahtonut koskaan menettää tätä kallisarvoista perintöä.
Kaikki mitä toiset ovat voineet sanoa suuruudesta, on tullut todistuskappaleeksi toisille, jotka ovat tahtoneet puhua kurjuudesta. Sillä kuta korkeammalla ihminen on langennut, sitä kurjempi hän on, ja päinvastoin. Niin ovat he perustaneet olettamuksensa toinen toiseensa loppumattomassa kehässä.
He rupesivat minua jonkunlaisena pilkan esineenä pitämään. Sen minä selvästi huomasin siitä, kun heidän suunsa ja äänensä oli loppumattomassa naurussa, niin etten muuta enään kuullutkaan kuin naurua ja kysymyksiä. Kuinka sinua oikein pienennettiin? Ja koska sinua taas ruvetaan pienentämään? että hekin muka mielellään tulevat sitä kummaa katselemaan.
Kun en minä ainoata ystävääni suojellut. Mitään hupaa, mitään toveria, mitään aikani hauskaa tuossa loppumattomassa, kolkossa vankeudessani minulle ei jäänyt, siinä meni minulta kaikki. Vesikarpaleet heruivat poskilleni. Karkasin metsään. Se kesä meni semmoissaan ja tuli talvi. Välimme sisko Katrin ja veli Sampan kanssa ei siitään somentunut.
Ja äkkiä tuli hänen mieleensä toinen kuva, Marianne hymyilevänä ja luottavana, jonka hellyys odotti häntä tuolla kaukana maaseudun raittiissa loppumattomassa rauhassa. Miksi eivät he kumpikin voineet olla ymmärtäväisiä, sanoa hyvää yötä toisilleen kuin toverit ja luopua viidennestä lapsesta, joka olisi viepä heidät taloudelliseen perikatoon?
Ja riettauden ja rikosten pahat, langenneet enkelit, ne valvovat aina, valmiina mylläröimään tyyneyttä, häiritsemään hiljaisuutta niinkuin yössä vangittu myrsky odottaapi vapauteen pääsöä, voidaksensa raivoovalla voimalla meren sileydestä tehdä vaahtoisia laineita. Mutta pirut ihmissydämissä ne yhä vainoovat, väijyvät toisiansa loppumattomassa sarjassa.
Me tiedämme, että näköaistilla havaittavien ilmiöitten tuolla puolen leviää käsittämätön, suunnaton äärettömyys, jossa rajattomia maailmoja vilisee ja tähtikuntia vaihtelee loppumattomassa jaksossa, vaikka himmeä silmämme ei salli meidän havaita siitä muuta kuin pienen häviävän osan.
Kaikk' ulkoasu kuinka täydellistä! Jos sielu yhtä rikas on, niin itse Hän tarun Phoenix on, ja minä olen Hukannut vedon. Rohkeus, avukseni! Terästä minut päästä jalkaan, julkeus! Tai väistyn taistellen kuin parttilainen, Tai suoraa päätä pakenen. "Hän on miesten paraita, ja hyvyydestään olen hänelle loppumattomassa kiitollisuuden velassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät