United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kokovtsov oli luonut rahalliset varusteet sotaa varten, jota hän itse ei tahtonut. Sentähden hän 12 p. helmik. 1914 loistavista saavutuksistaan huolimatta kukistettiin. Hänen seuraajakseen raha-asiain hallinnon johdossa tuli hänen apulaisensa Bark, joka tyytyi olemaan finanssimies, pyrkimättä olemaan myöskin valtiomies.
Seuraus siitä on, että siinä asemassa olevat ihmiset etsivät sitä, mitä kotoansa eivät saa, ei ainoastaan kapakoista, vaan myöskin suurista loistavista tanssisaleista, halvoista ja huonoista teaattereista, kujeilija-näytännöistä j.n.e. Mutta kaikissa näissä paikoissa on paloviina ylinnä. Ja niin tulee asian laita olemaankin, kunnes näiden sijaan tulee jotakin parempaa.
Rasittuneista, luonnottoman loistavista silmistä ei kuvastunut suuria, ei edes ylpeitä ajatuksia. Huulilla väreili kaavamainen hymy, josta voi aavistaa, mihin ensimmäiset rypyt tulisivat. Posket silmien lähistöllä osoittivat väsymystä.
Ah jospa tietäisin mä vain, Kuka herra ol', jonk' äsken nähdä sain! Somalta näytti hän vaatteissaan, Ja ylhäinen oli sukujaan; Sitä silmistään näki loistavista, Sepä uljuus puuttuu alhaisista. MEFISTOFELES JA FAUST ASTUVAT SIS
Hän nousi ylös, veti luukun kammarin ainoan ikkunan edestä syrjään ja tähysteli tähtitaivasta, joka niin hänelle kuin useimmille hänen aikalaisistaan oli kuin jokin salaperäinen kirjoitelma, jonka loistavista kuvakirjäimistä kuolevaisten kohtalot voitiin selville saada.
Kun vapaaherra Klenkrona kuoli, oli poika jo hovioikeuden notarius, tunnettu ja suosittu kelvollisuutensa ja todellisen luonteensa vuoksi. Tytär taasen, kahdeksansoista vuotias tyttö, oli yksi pääkaupungin enin suosituista ja loistavista nuorista naisista. Hän oli kaunis, tanssi kuni enkeli, lauloi hm, kuni satakieli, niin sanoivat hänen suosijansa kumminkin.
Toiseksi oli kulunut vaan yhdeksän vuorokautta siitä kuin Kyösti kadotti isänsä, että se tunteitten aaltoileminen, johon kuolinviesti oli hänen saattanut, tarvitsi vaan vähäpätöisen herätyksen, taasen noustaksensa eloon. Tuo tuntematon kohtalo, joka odotti vanhaa soturia kolmannen Kustaan loistavista taisteluista, oli tämä herätys. Itseänsä nuorukainen ei ajatellut.
Kenties tuon kuolevan miehen huuto oli sinne kuulunut? Ei ollutkaan; mässäystä kesti yhä. Kuitenkin tuli kohta jälkeen jonkunmoinen äänettömyys. Sitten yksi noista loistavista ikkunoista, se, joka oli keskellä, äkkiä aukeni. Kolme tai neljä henkilöä, maljat vielä kädessä, ilmestyi parvelle. "Sanonpa sen vieläkin," yksi näistä lausui Italian kielellä, "sanonpa sm vieläkin, että on kuulunut melua."
Hänen tummanharmaista, loistavista silmistään ja suuren, kivulloisen suunsa hymyilystä virtasi niin vastustamaton ja läpitunkeva hyvyys, että tuo sokea mies, jonka tarkistuneet korvat näyttivät sekä kuulevan että näkevän, tunsi heti Ananiaksen sisään tullessa sen vaikutusta. Luottamuksen, ilon ja kaipaavan odotuksen tunne hajoitti äkkiä sydänyön pimeyden hänen sielustaan.
Entä linnan! Entä ne kauniit upseerit, joilla on töyhtöjä hatussa! Ja saanko katsoa, kun sota alkaa? Ankaran isän kasvot rypistyivät, mutta pilvi haihtui pian. Minä lupaan, että saat nähdä kuninkaan, vastasi hän, mutta siihen sinun täytyykin tyytyä. Ymmärtäväinen tyttö ei huoli loistavista hullutuksista.