United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vihdoinkin he pääsivät menemään eteisen ovesta, ja naiset palasivat saliin. Alette kokoili vaipat ja leikkikalut pojan jäljeltä, hänen ystävättärensä istui keinutuolissa, hiljakseen kiikkuen, puoleksi loikoen, ja, niinkuin näytti, vain tarkastellen somia sormiaan. Tuon tuostakin siirtyi katse sormien yli Lettaan. »Ulkona on todellakin ihanaa!» »Niin, kyllä se lapsille tekee hyvää».
Sitten tuli Jakob ovelle piippu kädessä ja huusi, että totitarjotin tuotaisiin alas huvimajaan; »eikö niin, Jörgen?» kääntyen tämän puoleen. Hän katsoi niin iloisena ja huvitettuna Lettaan, kuin olisi tämä ollut kaikkein hauskinta, mitä hän saattoi keksiä. Alette käveli taas yksin kodikkaasti järjestetyssä salissaan.
Hilpeänä ja ujostelematta, luoden vain nopean katseen silmälasien takaa Lettaan nähdäkseen, millä kannalla asiat nyt olivat. »Lihakeittoa ja kokkareita! Mainiota, minulla on kova nälkä, konttori oli täynnä väkeä koko aamupäivän!» Aletten hiljainen pidättyväinen käytös ei suinkaan houkutellut pitempiin puheisiin. Jakob jättikin ne sikseen ja alkoi kiireesti syödä.
»Kuin sinä yksin, tarkoitat kai», hän vilkaisi veitikkamaisesti Lettaan. »Tahdonko minä koskaan maailmassa muuta kuin mitä sinäkin, Jakob?»... Jos joku heidän tultuaan kotiin olisi kysynyt, paistoiko kuu, olisivat he varmaankin kurkistaneet ikkunasta, miten oli. Vihdoinkin he olivat päässeet rauhaan.