United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tieto Moskovan kapinan kukistamisesta sekä liioitellut kertomukset monipäiväisen pommituksen kauhuista vaikuttivat kaikkialla niinkuin kylmä vesisuihku. Työväkeä vastaan lähetetyt sotamiehet eivät olleet kinastelleet, niinkuin Lenin varmasti oli uskonut heidän köyhälistön luokkaetujen tähden tekevän.

Lenin julkaisi lentokirjasen "Duuman hajoitus ja köyhälistön tehtävät", jossa hän lausui peittelemättömän ilonsa "kadettien harhakuvitelmien" lopusta. Hänen mielestään oli sinä väliaikana, joka oli kuluva ennen köyhälistön uutta suurta eteenpäin-rynnistystä, vallankumouksellista tulta pidettävä vireillä jatketuilla murhayrityksillä sekä sissisodalla.

Lenin, johon oli liittynyt hänen entinen vastustajansa Bronstein-Trotski, vastusti mitä kiivaimmin kaikkea yhtymistä "vapautumisliittoon", peläten että vallankumous siinä tapauksessa saattoi päättyä parlamentillis-porvarillisen hallituksen muodostamiseen. Oikeammin arvosteli olevia oloja menshevikkien johtaja, Plehanov.

Viime aikoina hän oli ollut tykistöhallinnon päällikön, suuriruhtinas Sergei Mihailovitshin ystävätär ja oli Creusot'n tykkitehtaan edustajattarena sekä nuorten miesten vapauttajattarena sotapalveluksesta hankkinut itselleen loistavat tulot. Vallankumouksen jälkeen hän kaikkine jalokivineen oli kadonnut Pietarista. Hänen palatsinsa Lenin valitsi päämajakseen.

Ryöstönhimoisina odottivat ammattirikokselliset ja joukoittain pääkaupunkiin keräytyneet sotakarkulaiset kapinan merkkiä. Eräänlaisen sotaministeriön Lenin oli itselleen luonut "sotilaskomiteasta", joka oli muodostettu Pietarin useimpien sotajoukonosastojen edustajista.

Jo taivuttivat hallinto- ja lainkäyttövirkamiehet, sotajoukon ja laivaston upseerit sekä papit alttarin edessä päätänsä uuden valtiaan, voitokkaan vallankumouksen edessä. Silloin tuli hallitukselle viimeisessä hetkessä apua, kun Lenin tarttui tapausten kulkuun. Genevestä hän oli rientänyt Pietariin, painaakseen voittavaan vallankumoukseen henkensä leiman.

Uusi bolshevikkihallitus, johdossa Lenin, Trotski, Apfelbaum ja Lunatsharski, ilmoitti kipinäsanomalla voitostaan kaikkiin suuntiin. Rintamajoukoille annetaan valittavaksi joko uusien vallanpitäjien tunnustammen tai nälkään nääntyminen keskeyttämällä elintarpeiden kuljetus. Tylsällä välinpitämättömyydellä laajan valtakunnan väestö vastaanottaa uuden esivallan sähköteitse lähetetyt käskyt.

Nyt Lenin katsoi ajan tulleen aseelliseen kapinaan valtiovallan anastamiseksi. Hän saattoi luottaa Pietarin työväestön suureen enemmistöön, joka "Pietarin tehtaiden työläiskomiteasta" oli saanut neuvostosta riippumattoman järjestön.

Lenin on kuitenkin sieltä jo ajoissa päässyt pakoon ja pysyttäytyi piilossa jossakin suurkaupungin talorykelmän sopukassa. Kronstadtista tulleet sotalaivat lupaavat olla kaupunkia ampumatta ehdolla että vangituille merisotamiehille myönnetään "kunniallinen paluu", mihin hallitus mielellään suostuu.

Kenties, arveli kyynillisesti senaattori Tokoi 12 p. heinäkuuta, annettaisiin 100 miljoonaa markkaa hädässä-olevalle Venäjälle, mutta vastineeksi väliaikaisen hallituksen tuli tunnustaa Suomen itsenäisyys. Kun heti senjälkeen Lenin Pietarissa teki kapinansa, niin valtiopäivät Helsingissä hyväksyivät "valtalain", joka asiallisesti merkitsi maan täydellistä valtiollista riippumattomuutta.