United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kello 11 olin jällensä kadulla tuon väsymättömän Jim'in kanssa, joka laulellen ja vihellellen käveli vieressäni, valppaana ja raittiina kuin aamu-rastas. Päätäni huimasi, nyt olin joutunut seura-elämään onnekseniko tahi onnettomuudekseni? sen pian huomaamme. YHDEKS
Silloin oli naisten tapa seppelöittyinä, thyrso-oksa kädessä, karehtia kaiken yötä ympäri seutuja, tanssien ja laulellen ylistysvirsiä, dithyrambeja ja köörilauluja Dionyso jumalan kunniaksi. Näiden intomielisten, haltiokkaitten juhlien kestäessä, osasi Prokne päästä sisarensa vankihuoneesen ja pelasti hänen.
Kun eukko tuli, arvasin asiansa, vaan en ollut tietävinänikään. Ilosesti laulellen teeskelin töitäni. Semmoisia vähäsiä kahmerehtamisia oli siinä kartanossa, kun kevättouvot oli vasta pantu: veräjien laittamista, kartanon siivoamista, rekien ja muitten kesäteloilleen laittamista, joitten kanssa minä rahmelehin siellä ulkoilmassa. Muu rahvas oli vierasta puhuttelemassa.
Ja niin lähdettiin saunasta ulos. Kun oli ensin sovittu yhtymäpaikasta, erosi Antti toisista. »Onko sulla puukko? Näet, jos Tommi olisi kartanolla», kysyi perään Koipi-Siukku. »Kysy kissalta, onko sillä kynsiä!» Hiljakseen laulellen lähtivät toiset Rotkon mökkiä kohti, maiskutellen jo makeasti suutansa odotetun lampaanlihan esimausta.
Trubaduurein lauluja laulellen Unelmissas näät ritareita, Elät seurassa henkien menneiden, Jumalaskin lie joku seita. Tää aik' ei mun ole aikani myös, On velttoa, voimattuutta, Mutta tuolla jo tuikkaa tähtiä yöss' Ne tietävät aamua uutta. Mua miellytä ei tää nykyisyys Eik' muinais-aikojen taika, Mun vuodenaikani ei ole syys, Vaan tou'on ja toivojen aika.
Wihdoin tuli se päiwä, jolloin kuiwuneet näkkileiwät toistamiseen työnnettiin lämpymään uuniin; sieltä otettua sullottiin ne korkeihin, saranallisilla kansilla ja lukoilla warustettuihin tynnyreihin. Renki Pekka woiteli työkärryjä kartanolla ja köytteli matkahäkkiä niille, laulellen ja hyräillen itseksensä, niinkuin hänen tapansa oli.
Ja vaikka poika oli jo aikoja nukkunut, hän soudatti sitä siinä vielä kauan aikaa, laulellen hiljalleen omituisen surunvoittoisella äänellä uudelleen ja yhä uudelleen: »Nuku, nuku, nurmilintu, väsy, väsy, västäräkki...»
Tyttö nauroi ilosta ajatellessaan sitä, miten kaikki muut ihmettelivät hänen muuttumistaan aivan toisellaiseksi. Hän juoksenteli ulkona useammin kuin tavallista, laulellen ja viserrellen lintujen kera kilpaa. Kun hän pääsi semmoiselle mäen-rinteelle, mihin Neset näkyi, huhoili hän niin, että seudun kunnaat kaikuivat.
Ja kun hän seuroinensa ajeli pitkin metsiä ja yli kukkasien nurmien, tanssivat Oreadit hänen ympärillänsä, laulellen ylistysvirsiä hänelle ja muille jumaloille. Pan oli myöskin karjan jumala ja piti semmoisena huolta elikoista, ajoi karitsat luolain suojaan ja tappoi sudet ja muut karjalle haitalliset pedot vuoren kukkuloilla.
Eräänä päivänä kun hän iloisesti laulellen hääri nuorten mansikka-istutusten kastelemisessa, syöksi kauhean suuri koira hänen eteensä, ja kun hän pelästyneenä hyppäsi syrjään, seisoi hän koiran isännän, nuoren metsävartijan edessä, joka kantoi suurta kalaa.