Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025


Kerran eräältä kirkosta tulevalta omituiselta kristityltä kysyttiin, tokko saarnasta oli hänelle rakennusta. Vastaus: "Saarna oli hyvin kaunis ja oikea-uskoinen ja pastori täynnä pyhää vihaa. Ensin löi hän kuoliaaksi ilkeän Darwin'in; sitten hän pöllytti tahi oli pöllyttävinään nuijalla Hegeliä ja Schleiermacher'ia.

"Mistä se huuto kuului?" "Tästä huoneesta." "Täällä on siis joku." Pian seisoi Fredrik salaliittolaisten edessä. Häneltä kysyttiin, miksi hän oli piiloittaunut. Lyhyesti selitti hän asian laidan. "Olet siis kuullut kaikki, mitä täällä on puhuttu?" "Olen"; vastasi Fredrik. Nyt nousi työmiesten kesken riita, mitä muka hänen kanssansa olisi tehtävä.

Eräänä päivänä, kun nuori pariskunta istui pöydän vieressä, kantoi heidän pieni, nelivuotinen poikansa puupalasia ja laudanpäitä kokoon, ja kun häneltä kysyttiin, mitä hän niillä aikoi tehdä, vastasi hän sävyisästi: "Minä teen astian, josta isä ja äiti saavat syödä, kun minä tulen isoksi".

Minä tiesin, koetti Pentti selitellä, ja hänen äänensä oli niin omituisen epäselvä. Rovasti sanoi... Jumalan tahto... Missä sinä olet ollut kaiken aikaa? kysyttiin miehissä. Hyväin ihmisten luona rajan toisella puolella, kuului vastaus. Uudenkaupungin rauha on tehty. Sen hedelmiä huomataan jo Karjalan sydänmaillakin. Sodan iskemät haavat kasvavat vähitellen umpeen. On taas Juhannuspäivä.

»Joko muori on myytykysyttiin muuatta vanhaa eukkoa, jota eräs isäntä talutteli rekeensä. »Myyty on», vastasi isäntä. »Paljonko tuommoinen maksaa?» »Ei kuin sata.» »Onko se sokea?» »Ei juuri tuppisokea, vaan eipä paljon muutenkaan: päivän valo taitaa vähän kuumottaa.» »Ei tuo kovin vanhalta näytä.» »Ei, vaikka ei se eilisenpäiväinenkään ole

"Se on enosi Scro-o-o-o-oge!" Niinkuin se todella olikin. Ihmetteleminen oli aivan yleinen, vaikka joku väitti, että, kun kysyttiin: "onko se karhu?" olisi pitänyt vastata: "on"; koska kieltävä vastaus oli kylläinen johdattamaan heidän ajatuksiansa Mr. Scrooge'sta, jos nimittäin niillä oli koskaan ollut mikään taipumus käydä sitä tietä.

Tutki siksi, ett'ei saanut siitä enää mitään käsitystä. Koko seuraavan päivän sanottiin hänen kävelleen ympäri tuijottavin silmin ja puhellen itsekseen; ei hän vastannut, jos jotain kysyttiin, vaan käyttäytyi kuin mielipuoli. Mutta seuraavana päivänä oli hän rauhallinen ja kylmä.

"On, on kyllä", vastasi Eli vapisevalla äänellä. "Ken siellä on?" kysyi taas sama ankara ääni. Eli tunsi sen äänen, se oli äidin; hän ei oikein tietänyt miksi, mutta sydämensä sykki niinkuin se olisi ollut halkeemaisillaan, ja hän oli yht'äkkiä kaikkea rohkeutta vailla. "Ken siellä on?" kysyttiin vielä ankarammin. "Oi, tule Jumalan tähden ulos, se on Eli, tyttäresi", vastasi Eli itkien.

Ja niin alettiin, kortit jaettiin kullekkin, neuvottiin ensin perinpohjasesti kaikki pelin säännöt Ollille, ja kysyttiin sitten, kuka "nakkaa" ja kuka "lakkaa"-passaa. "Illilan-Annan" Antti, huusi ensiksi "lakkaan" ja rupesi Ollia ohjaamaan. Samoin lakkasivat kaikki niin ett'ei ollut muita jäljellä, kuin Olli ja Ville.

Eräänä iltana ilmestyi Bergin vaimo yhdistykseen, joka heti ovesta sisälle päästyään hätäisesti ensimäiseltä kohtaamaltaan kysäisi: Onko Berg täällä käynyt? Kun ei ensimäinen, jolta kysyttiin voinut antaa mitään tietoa riensi vaimo saliin Aarniolle tiuskaisten: Missä hitossa se Berg aina on? Sanokaa pian! Hyvä rouva, Berg ei ole käynyt täällä pariin päivään!

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät