Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. elokuuta 2024
Seuraavana kevännä, kun jäät lähtivät järvistä, oli jo kaikki niin järjestyksessä, että voitiin panna kuulutus toimeen; mutta kahdeksaa päivää ennen kun ensimäisen kerran piti kuulutettaman, lähti Yrjö, Ingan naittajana, ja lautakunnan vanhin eli herastuomari, sulhon isän puolesta, matkaan, kutsumaan ensimäisen kerran, se on, ilmoittamaan, että häät tulevat Yrjö Kjellssonin taloon Nordhallissa, sillä sellaisen täytyi aikanansa ilmoittaa sen tähden, että kutsutuille tulee aina lähes yhtä paljon puuhaa kuin kutsujallekin.
Mitata ja määrätöinä viina järjen jähdyttääpi, sorkat saattaapi monelle, muuttaa miehen mullikaksi, ehk' on halpa härjäksikin, hännättömäin hyljättävä, hännallisille häväistys. Peran kuulutus.
"Minä pyydän ilmoittaa seurakunnalle", lausui hän kuuluvalla äänellä, "että vielä on yksi tärkeä kuulutus, joka on epähuomiosta jäänyt seurakunnalle selittämätä. Pyydän siis, että vielä kuulette senkin" Ja hän luki nyt tuomarin ruotsin kielisen kuulutuksen alusta loppuun suomen kielellä.
Kun me illalla erosimme toisistamme oli Naomi melkein yhtä heloittava ja iloinen kuin koskaan ennen. Koska kuulutus nyt oli matkalla painoon, tunsi hän olevansa aivan herkkä-verinen: hän oli varma asian menestyksestä. "Te ette arvaa, kuinka suuria toiveita olette herättäneet minussa", sanoi hän suoralla, ystävällisellä tavallaan, kun sanoimme toisillemme jäähyväiset.
Mikä se oli? kysyi ruustinna sanomalehtensä takaa. Olipahan muuan kuulutus kirkkoon, vastasi rovasti. Miksei sitä lueta? kysyi ruustinna uudelleen. Mutta kun ei saanut vastausta ja lehdessä luettavat asiat kiinnittivät hänen huomiotaan, unohtui häneltä samassa asia. Voi, voi, huokasi hän hetken kuluttua, laskien lehden pöydälle, yhä vain niitä ikäviä asioita! Mikähän tästä viime lopuksi tullee?
KARRI. Kentiesi tavoitatte taasen meidän kylän kuuluisaa tietäjätä kohden? ESKO. Oikein arvattu. KARRI. Teiltä on varastettu? ESKO. Ei meiltä, mutta eräältä ulkomaan kreiviltä Tampereen kaupungissa on varastettu monta kymmentä tuhatta. Eikö ole kuulutus vielä ehtinyt teidän pitäjään? KARRI. Nyt muistan; se on meilläkin jo kuulutettu.
Mutta apulainen, joka oli nähnyt, mitä kuulutus koski, ja levotonna astellut lattialla, kysyi: Eikö setä todellakaan aio lukea kuulutusta? En aio, vastasi rovasti. Eihän se ole minun asiani, mutta eiköhän siitä voi olla ikävyyksiä sedälle? Minkäpähän minulle tainnevat. Mutta onko se viisasta ... onko edes oikeinkaan saattaa kirkko vaaranalaiseksi ... ja samalla ehkä koko maa?
Mutta Hilleri! Se kuulutus! HILLERI. Kyllä muistan. Mutta, herra pormestari! Ei saa nukkua! PORMESTARI. En en en. Minunhan pitää lähteä pian maistraattiin. Mitä se Hilleri puhuu, että piiat eivät antaneet nuohota? Eihän Hilleri ole kyökissä käynytkään! HILLERI. Niin, nähkääs, hyvä pormestarinna, piiat ovat hävyttömiä, niinkuin pormestarinna on monasti sanonutkin.
Mutta Vuorela oli haastanut hänet käräjiin, joilla Niemelän oli saatava viimeinen kuulutus omistukseensa. Niemeläiset olivat luulleet hänen jo jäävän käräjiltä pois, kun oli kauan viipynyt. Mutta hän oli tullut viime hetkellä; oli täyttä vauhtia ajanut käräjämäkeä alas kulkusten helistessä ja karhuntaljaisten vällyjen lunta viistäessä.
Hiljan, niinkuin tiedätte, kävi kirkon kuulutus sen suuren varkaan perään, joka eräältä ulkomaan kreiviltä varasti niin monta tuhatta; aatelkaas nyt, jos kohtaisitte hänen tiellä, ottaisitte junkkarin kiinni ja saisitte palkinnon kouraanne. Kuinka paljon luvattiin sille, joka käsittäisi julmettuneen? MIKKO. Seitsemän sataa riksiä. TOPIAS. Seitsemän sataa riksiä!
Päivän Sana
Muut Etsivät