Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Oi kuinka mielelläni minä antaisin teille tietoja Kasperista, kun vaan voisin, mutta se on mahdoton; hän on meiltä kaikilta poissa tietämättömissä", ehätti Iikka sanomaan, sillä ei hän tahtonut lisätä kiviä kuorman päälle. "Onneton poikani!
Hänellä oli kuin jonakin taikakaluna syvimmässä sydämmessään vakuutus, että hän tässä taistelussa ei olisi joutuva tappiolle, jos hän kaikin voimin koettaisi olla hyvä eikä antaisi minkään pahan ajatuksen juurtua sydämmeensä, vielä vähemmän sanoisi tai tekisi jotain, mistä ei voisi itselleen vastata. Kumminkin kärsi hän paljon tämän kuorman alla.
Kenen hartiat täällä kuorman kantavat, herrainko vai työväen? Kuka työn tekee, ja kuka työstä hedelmät nauttii, selitäpäs se seikka. RISTO. Niin, niin, voi olla. Mutta minä oikeastaan tarkoitinkin tällaisia maailmanmattia, kuin sinä ja minä ja moni muu. TOPPO. Jotka muka juomme. Vaan siinäpä se juuri onkin.
Isäntä sen nähtyään ei tahtonut nostaa kiveä kuorman päälle, vaikka hänellä itselläänkin oli mieli raskas ja sydän niin täysi kuin olla voi, lohduttomasti vain sanoi: Emme saata mennä menneen jäljessä, kohtalon tiet ovat tuntemattomat. Tämä on aikoja ennen näin määrätty, koska uneni niin tarkoin toteutuu.
»Ja on se niin vankka, että tuolta Ylikylästä asti vetää niin suuren kuorman luutia, ettei hevonenkaan vetäisi.» »Ylikylästäkö tämä on?» »Ylikylästä», vastattiin. »Kenen poikia?» Sitä ei kukaan pojista tiennyt. »Kenen poika sinä olet?» kysyi mies Iikalta. »
Kuuliaisuus kiitollinen, tahto, toimi uskollinen joka poikamme povessa huojendakoot helpommaxi kovan kuorman Haldiamme. Olkoon ilo omantundos', muistos' meidän mielessämme, rakkauskin rinnoissamme panttina myös palkastasi.
Silloin sinulla on tuima taistelu edessä, Olen itse kerran luvannut samaa kuin sinä, ja hiukseni ovat harmenneet lupaukseni kuorman alla! Hyvää yötä! Vieraamme saattaa jo tulla, ja siinä kohtauksessa minä olen liikaa.
Kun riemumielin muistat, kuinka Herra On uskollinen ollut sinullen, Niin lailla Samuelin Mitspan luona Voit kirjoittaa tuon vanhan lausehen: "Mua tähän asti auttanut on Herra, Läsn' ollut, vaikk'en ole huomannut, Siunannut, miten yksinään Hän siunaa Ja antamansa kuorman kantanut." Niin, tähän asti on Hän kanssas ollut, Vaikk' ain' ei ole nähnyt jälkiään.
Hän ei antanut minkään itseänsä lohduttaa, sulkeentui vaan kamariinsa, eikä ottanut minkäänlaista ruokaa eikä juomaa moneen vuorokauteen. Erään ystävän onnistui vihdoin tunkeentua kapteenin huoneesen. Hän ei puhunut kapteenin vaimon ja lapsen kuolemasta ainuttakaan sanaa, sillä hän älysi, että sillä tavoin hän lisäisi vaan kiviä kuorman päälle.
Alempana tuli toinen ja kolmas samanlainen. Ne nousivat niin vaivalloisesti ja hitaasti, että tuskin liikkuivat. Ajattelin, että kuorman alla oli aasi tai kaksikin. Siinä on kuitenkin vain yksi ainoa mies, ja hänellä on hartiainsa ja päänsä varassa ainakin puoli tusinaa lautoja. Niin mahtavaa taakkaa emme olleet vielä ennen nähneet kenenkään kantavan.
Päivän Sana
Muut Etsivät