Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Suuresti kummastuivat he nähdessään muuripenkiltä liikkumattoman naisen ja vieläkin enemmän huomatessaan tummasilmäisen tytön istuvan peräsängyssä, pikimustat hiukset hajalla, ja ympyriäiset käsivarret paljaina. Mikä tuo noin ruma tyttö on, kysyi pikku Santeri. Se on vissiin mustalainen, kuiskasi Aatu, toinen veljeksistä.
Aivan tyytyväisiä olivat Ketolan väet kasvattinsa lukutaitoon ja hyvimpä he kummastuivat, kun pappi lukusijoilla sanoi, että tyttö luki aivan virheellisesti, ja että häntä siitä välttämättömästi oli aikanansa oikaiseminen. Helppohan papin oli niin sanoa, mutta ei ollut niinkään helppoa opettaa tyttöä, joka nyt kaikessakin tapauksessa oli yhtähyvä lukija, kuin Ketolan väki itsekin.
Korppi-Sakari oli hänelle sanonut, että meri, tuo suolainen vesi, estää kyyneleiden valumasta, joita tahtoisi itkeä toisella rannalla olevan tähden. Avojalka sai isäntäväeltään luvan mennä saattamaan veljeänsä kaupunkiin, jossa tämän piti tehdä muuttokontrahti asianomaisen virkamiehen kanssa. Mutta suurestipa he kummastuivat, kuultuansa tämän olevan jo tehdyn.
Samana iltana päätettiin viettää häitä syksymmällä. Alfhild antoi heidän tehdä, niinkuin tahtoivat. Pyysi vaan, että kihlaus pidettäisiin salassa niinkauan kun mahdollista. Sitä he kummastuivat, mutta iloisia kun olivat, eivät he hennonneet häneltä mitään kieltää. "Mennään ylös", sanoi äiti, "ett'eivät näe sinun itkeneen". Knut otti häntä kädestä: "Kiitos tästä Alfhild", sanoi hän.
Mutta kovin he kummastuivat, koska luolan auetessa sankari astui ulos kirkastetulla, säteilevällä otsalla.
"Ja voidaan isänmaa saada kohoamaan sivistyksessä muutoinki kun hevosvoimilla", hän jatkoi. Läsnäolevat hyvin kummastuivat, kun Priapus samassa hirnui kartanolla, ikääskun olisi se kuullut rovastin puheen. Nimismies tämän johdosta lausui: "Priapus pani vastalauseensa". Naisten huoneessa oli puheenaine vaihteleva. Nimismiehen rouva puhui miehensä yskästä, joka oli arveluttavan kova, varsinki yöllä.
Tämä tapaus oli varsin odottamaton ja harvinainen, sillä kun päivällä kulkee virran rantaa, niin saapi olla rauhassa näiltä otuksilta, jotka aina säännöllisesti ovat keskipäivällä keskellä virtaa ja yöllä joko rantamatalikolla tahi maalla. Livingstonen miehetkin kummastuivat suuresti tätä, ja huudahtivat: "Onko tuo peto hulluna!"
Nämät liitto-vallat kummastuivat jotenkin, kun vähäistä perästyksin saapuivat paikalle ja näkivät tuntemattoman, juhlalliselta näyttävän naisen istuvan, hattu sidottuna vasempaan käsivarteen, valkean edessä ja täyttävän korviansa juvelikaupan pumpuleilla.
Ne sanat olivat kuin tulta tappuroihin. Valo syttyi sieluuni ja minä älysin nyt mitä tahdoin, mitä minun tuli tehdä. Tarkkaan punnittuani kaikki, puhuttelin vanhempiani ja avasin heille sydämmeni. He kummastuivat, vastustivat ja pyysivät minua tarkemmin miettimään päätöstäni. Olin edeltäpäin arvannut sen, mutta kun lujasti ja nöyrästi uudistin pyyntöni, kummastelin heidän hyvyyttään.
Kun he siten harhailivat ympäriinsä, toisiinsa painautuneina, oli heillä niin paljon tekemistä toisistaan, että he eivät edes nähneet mitään luonnon muutoksia, ja kun he nyt katsoivat ylös ja heräsivät unelmistaan, kummastuivat he tätä uutta peltoa, näitä uusia teitä, joista he kuitenkin olivat kuulleet puhuttavan.
Päivän Sana
Muut Etsivät