United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ettei taistelu presidentin ja eduskunnan välillä voinut enää kauan kestää, sen käsitti Mérimée vallan hyvin. Senpä tähden hän ei niin paljon kummastellutkaan Louis Napoleonin lakivastaista tekoa. Hän myöntää tosin eräässä kirjeessä, että "il y a de quoi être de mauvaise humeur, c'est vrai", ja että "quelques sous-préfets ont trouvé que la répression a été trop prompte" ja sanoo kuulleensa mukana olleilta kohtauksia, jotka luulisi 14:llä vuosisadalla tapahtuneiksi. Mutta kaikki tämä on hänestä kuitenkin "bien nécessaire". "Tuntemattomalle" kirjoittaa hän joulukuun 2:n päivän illalla jotenkin välinpitämättömästi: "Minusta näyttää kuin taisteltaisiin ratkaisevaa taistelua, saas nähdä, kuka siinä voittaa? Jos presidentti joutuu tappiolle, antanevat meidän sankarilliset edusmiehemme paikan Ledru-Rollin'ille". Seuraavana päivänä taas samalle; "Quoi qu'il en soit, nous venons de tourner un récif et nous voguons vers l'inconnu". Ystävällensä Aug. Le Prévost'lle antaa hän äsken mainitsemassani kirjeessä tarkan selityksen tuon merkillisen päivän tapahtumista ja tuntuu hän minusta tässä käyttävän liian kevyttä kieltä ottelusta, jonka uhreina virallisen Moniteur'in mukaan 380 henkeä (m.m. edusmies Baudin) heitti henkensä, useita satoja pidettiin vankeudessa ja 88 edusmiestä (m.m. Thiers, Hugo, Rémusat, Quinet, Girardin ja David d'Angers) ajettiin maanpakoon. Hän päivittelee, että "les gens les plus philosophes et les plus étrangers autrefois