United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suruisena kallisti Patras päätänsä, kulkeissansa viheriäisen kärrin sivu. Se ei nyt enään ollut heidän, vaan jäi velan suorittamiseksi. Vaskiset valjaat olivat lumella. Mielellään olisi koira tuon viereen istahtanut ja kuollut sen rinnalle murheesta; mutta niinkauan kuin Nello eli ja Patras saattoi olla hänelle hyödyksi, ei hän antaunut suruun ja epätoivoon.
Nytpä hän huomasi tosin, mitä virityksiä oli rakettu hänen niittuunsa, mutta jälkien kummallista muutosta lumessa ei hän kuitenkaan ymmärtänyt vielä. Vihaisena rupesi hän taasen käymään kohden kotoa, ontuen pahoin ja purren hammasta, astuessaan rautain iskemällä jalallansa. Ja pian huomasi hän tarvitsevansa tuetta kulkeissansa, ja rupesi etsimään itsellensä sauvaa viidasta lähellä kirkkotietä.
Ja kertoi heille Aapo seuraavan tarinan, heidän kulkeissansa pitkin nummen harjua alas kohden autiota Sompiosuota. Tuli eräs ratsastaja ja näki nummella kärmeitten kuninkaan, jolla oli kimmeltävä kruunu päässä. Hän ratsasti häntä kohden, noukkasi miekkansa kärjellä kruunun kuninkaan päästä, kannusti hevostansa ja kirmasi kalleuksinensa pois kuin tuulissa ja pilvissä.
Mutta temppelin sivu kulkeissansa, sai hän voimia; hänestä näytti ikäänkuin ympäröivästä hämärästä ja sumusta etehensä olisi astunut Rubensin suuri henki, jonka huulet hymyilivät ystävällisesti ja rakkaasti kuiskuttivat hänelle: "Rohkaise itsesi! Enpä pelolla, enkä turhalla pelkurimaisuudella minäkään olisi saanut mitään aikoihin yhtä vähän kuin nimeäni ikuistetuksi Antverpenissä."
Kulkeissansa taivaankantta idästä länteen havaitsi päivänjumala kerran Persian balsami-rikkaassa maassa erään ihmisistä syntyneen neitsyen, joka oli ihmeen kaunis. Nimensä oli Leukotoe, ja hänen oli maailmaan synnyttänyt hänen äitinsä Eurynome, jonka kauneuden maine oli verrattomasti suurin Persian laveissa maissa.
Ja ystävyys, jota osoitin, Oli kallis hälle, ja syystäkin, Ja hän tiedusti, eikö viime vuonna Jo kohdattu Espanjan lähetin luona? Kun niin häntä tarkkasin, selvis juttu, Ja hän oli vanha, hyvä tuttu. Nuo pyhät kuninkaat itämaan He tiedusti kulkeissansa: "Kai tästä tie käy Betlehemiin, Rakas vanha ja nuori kansa?"
Mutta yön lepäsivät he syvimmässä unessa, heräsivät varhain seuraavana aamuna ja rupesivat itsiänsä varustelemaan kirkkoon. Läksivät he matkaan: Aapolla kainalossa heidän isänsä vanha virsikirja, Simeonilla »Huutava-ääni», mutta, punakan-sinen aapiainen kourassa, astelivat Juhani ja Timo. Ja kulkeissansa haastelivat he seuraavalla tavalla.