Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Hyvin yksitotisena hän kulki niiden molempien pihojen poikki, jotka erottivat hänen kortteerinsa juhlasalista, ja juhlallisesti, niinkuin aika viinitynnyristä, hänen suustaan läksi lähtövaroitus, että Ludvigin tuli tarkasti valvoa sisarenpoikansa käytöstä, erittäinkin mitä viinipikareihin ja tyttöihin tuli.
Ja tämän Hilman tähden oli hänen nykyinen kortteerinsa sitäkin ikävämpi ja vieraampi hänelle pöydästä huolimatta.
Ilkeä ihminen vihaa aina hyvää, vihaa häntä kuolemakseen, jos täytyykin häntä pelätä. Muutamat viikot olivat rauhallisesti kuluneet tuon viimeisen metelin perästä. Maron-neekereistä ei enää kuulunut mitään, siitä asti kuin Hollantilaiset sotamiehet olivat ottaneet kortteerinsa kartanossa, ja itse Herkuleskin arveli, ettei juuri tätä nykyä ollut mitään heistä pelättävää.
Vanha kenraali istui paraikaa, Nehljudofin ajaessa hänen kortteerinsa eteen, pimeässä vierashuoneessa pienen pöytäsen ääressä ja pyöritteli yhdessä nuoren miehen, taiteilijan kanssa, joka oli erään hänen alaisensa virkamiehen veli, teelautaista paperiarkin päällä.
Kun toiset arvelivat hänen asuvan Wienissä, tiesivät toiset, että hän oli Unkarissa. Viimein käännyin hänen kustantajansa puoleen ja tältä sain jo hiukan varmemmat tiedot. "Vapaaherratar v. Suttner", julisti hän hyvin juhlallisesti, "asuu omistamassaan Harmansdorffin linnassa tunnin matkan päässä Wienistä, mutta hänellä on oma kortteerinsa pääkaupungissa." Ja sitten hän mainitsi kadun ja numeron.
Lähdimme niin matkaan ja näytti Margareetta hyvällä mielellä olevan. Mutta emme me tänä ehtoona edemmäksi ennättää voineet, kuin yhteen huonoon taloon, jossa jo muutamat kasakat olivat kortteerinsa ottaneet. Eteenpäin lähteä oli kuitenkin mahdotonta, koska ei kahden penikulman matkalla mitään asuttua paikkaa ollut.
Näin hän yhä makasi, mieli täynnä ristiriitaisia mietteitä ja tunteita, kun hänen kortteerinsa ovella vartijana seisova sotamies tuli sanomaan, että kaksi miestä pyrki armollisen herra markiisin puheille. »Heidän nimensä?» kysyi Montrose, »ja miksi heidän välttämättömästi pitää tulla näin myöhään yöllä?»
Montrose oli palannut majaan, jossa hänellä oli kortteerinsa, ja käynyt pitkälleen kuivatuista kanervanvarsista tehdylle vuoteelle, ainoalle siinä majassa tarjona olevalle leposijalle. Mutta turhaan hän tavoitteli unta, sillä kunnianhimon kuvitelmat eivät päästäneet Morpheusta likelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät