Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Arabian hietakorven luolass' Asui eräkkäänä Eukharistos, Ihmislempee, kokenut ja viisas. Usein häneen turvas seudun kansa, Konsa jonkun mieltä huoli painoi. Saapui kerran hänen luokseen vaimo,
"Olenko mielestäsi hyvin muuttunut?" ilvehti hän, heittäytyen iloisemmaksi kuin olikaan. "Olen paljo kokenut, ja tosihan on, että vaivainen kaikki kokee. Eikä siis kummakaan, jos olisin vähä vanhentunut. Mutta ei ole kaikki hukassa sentään vielä. Onhan minulla kultaa ja kunniaa kylläksi; entäpä ne palauttavat punan poskilleni."
Siinä ei ollut mitään jäljellä entisestä runollisesta viehätyksestä, ja vielä vähemmän siinä oli tuota aistillista rakastumista, jota hän oli sitten kokenut, ei edes sitä täytetyn velvollisuuden tuntoa ja siitä johtuvaa oman itsensä ihailemista, jonka nimessä hän oli oikeudenkäynnin jälkeen päättänyt mennä hänen kanssaan naimisiin.
"Tiedätkö, sanoi eräs vanha tammi, joka oli kokenut, tiedätkö, tyttö, se on viisainta jäädä kotiin. Tuo kesätuuli on veijari; tuolla alhaalla teidän luonanne, kukkien seassa, on hän niin hyvänluontoinen ja lempeä, mutta minä saan kokea hänen itse-valtaansa.
Hän oli jo edeltäkäsin luottanut kunnon vanhuksen apuun, joka, kuten hän tiesi, oli sangen kokenut ja taitava lapsenhoitaja. Ettei hän saisi pitää lasta edes luonaankaan, se ei ollut oikein hänen mieleensä; hän oli juuri sitä ajatellut erittäin hauskaksi. Mutta viisas vanhus hymyili ja arveli hänen saavan viereisestäkin huoneesta kuulla kyllin kyllä pikku enkelistä.
Muuten oli hän kokenut hovimies, hätäilemätön, pikastumaton ja kavala; niitä kohtia, joihin hän pyrki, piti hän tarkkaan silmällä, vaikka vielä olivatkin kaukana, eikä koskaan unohtanut jos kohta hänen monimutkaiset polkunsa joskus näkyivätkin käyvän aivan toiseen suuntaan.
Pahimmin kävi kuitenkin urhoolliselle Svanholmille; olisi voinut vannoa, ettei hän Karstulassakaan ollut niin kovaa kokenut. Hän valahti kalpeaksi kuin lakana ja koetti turhaan komentaa uppiniskaista oikeata jalkaansa tekemään käännöstä vasempaan. Mutta vanha Bäck sillä kukapa muukaan se olisi voinut olla ei pelästynyt. Hänen tunteensa olivat aivan toista laatua.
Mutta hän oli kokenut niin paljon onnettomuutta ja niin paljon oli vielä odotettavissa, että se ei ainoastaan synnyttänyt rohkeutta, vaan se tuotti myöskin sitä itseensäluottamusta, jota nainen aina saapi, kun hän varmaan tietää olevansa vallan yksin!
Rejer'istä tuntui kuin hän olisi kokenut jotakin, ja sitä paitse oli hän parantunut Amerikahoureestaan.
Tekö täällä, kovaa kokenut vaimo? INGA. Ei se ole kovaa kokenut, jolla on niin jalo poika. DAGFINN BONDE. Nyt hänen kova sydämmensä heltyy. INGA. Ei kuninkaalle sanaakaan minusta. Oi, nähdä minun täytyy hänet kuitenkin; kuulkaa, tuleeko hän tänne? DAGFINN BONDE. Tulee kohta. INGA. Ja nyt on pimeä ehtoo. Kuninkaan tietä varmaankin tulisoitoilla valaistaan? DAGFINN BONDE. Niin kyllä.
Päivän Sana
Muut Etsivät