United States or Montserrat ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Minä olen myöskin aina ollut siitä mielestä, että kullakin ihmisellä on eri vaikutus-piirinsä tässä maailmassa", sanoi äitini, kuunnellessansa puhettani. "Jospa Karolina olisi tuon tietänyt, niin hän varmaankin olisi uskoutunut sinulle, armas äitini; mutta nyt hän pelkää, että sinä pitäisit hänen tyytymättömyytensä onnehensa ja hänen kokeensa, kohoutua sen yli, vallan jumalattomana".

Sidoniessa, Jansouletissa, Mérautissa y.m. Daudet ei Doumicin mielestä luo perikuvia, vaan yksilöitä. Tämä ei oikeastaan ole mikään puute, vaan se tulee siksi, jos runoilija tietämättömyydestä syrjäyttää tapausten yleiset, johtavat lait, eikä osoita, mikä yksilössä on lajia ja missä suhteessa yksilö on perikuvaan. Silloin voi sanoa, ett'ei runoilija ole voinut kohoutua perikuviin.

Luulenpa että voimme oppia siveyttäkin tuosta itsensä kieltämisestä, jonka nuot jokaviikkoiset hartauden hetket ehkä vaativat. Ne ovat pakolliset, se on tosi ja meidän täytyy määrätty hetki istua hiljaa, vaiti ja levollisina; se ehkä vaikuttaa, että joskus saamme halun aatteissamme kohoutua korkeimman olennon luo, ja haluamme luoda silmäyksen ijankaikkisuuteen.

Tämä virka vaatii, jos emme toimita sitä ainoastaan pakosta, vaan tuolla innolla, joka kaikki esteet voittaa, lujan ja järkähtämättömän uskon ja voiman kohoutua tästä aineellisesta ja maallisesta olosta hengelliseen, ijankaikkiseen.

"Minä ilmoitan teille", jatkoi Klairon, "sen surullisen uutisen; niin, minun täytyy sanoa se suoraan, että Ranskassa ei ole enään mitään taidetta, eikä taiteilijoita. Ah, aika on jo Klairon'in kohoutua ylös tästä maailmasta; sillä maailma ei ansaitse mitään Klairon'ia."

Paitsi sitä oli hänen myöskin perin vaikea tottua sellaiseen kehnouteen, joka ei milloinkaan voinut kohoutua jokapäiväisyyttä ylemmäksi. Heikki oli hyvin konstikas olento. Eikä hän edes ymmärtänyt sitä, että kaikki nuo ovat erinomaisen hyödyllisiä seikkoja, joita kohtalo kaikkiviisaudessaan käyttää välikappaleinaan pitääkseen uneliaita ihmislapsia valveilla.

Silloin hänen raatajahenkensä vielä kerran heräsi voimakkaana lieskahduksena hän halusi nähdä ruislaihon lainehtivan. »Vetäisitköhän ikkunaverhoja hiukan syrjään», ajatteli hän pyytää ja sitten kohoutua polvilleen katsomaan. Mutta se jäi vain ajatukseksi. Hanna meni jo oven luona. »Mitäs siitä kyllähän se kasvaa ja lainehtii», hymyili hän.

Patagonia on ylätasankoa, johon useat virrat, mereen juostessaan, ovat kaivaneet syviä uria. Viljelykselle soveltuvat ainoastaan nämä virtalaaksot. Muuten maa on kivistä ja laihaa sekä kasvaa pensaita ja pikku puita. Yleisimmin kasvaa chañarpensas, jossa on teräviä, pitkiä piikkejä. Kauempana lännessä, missä maa alkaa kohoutua Andes-vuoria vastaan, on kasvisto hieman rikkaampi.

Uutisasukas hengen valtakunnassa, joka raivaa tietä uusille aatteille, uusille tulevaisille voitoille, uusille kehittämisille ihmiskohtaloissa, on esine, joka kiinnittää tarkkaavaisuutta ja jonka täytyy herättää joko ihmettelemistä tai vihaa hän ei voi pysähtyä jokapäiväisen uran nivellierauspisteesen ikuinen voima kohottaa häntä, hänen täytyy, kuni ruotsalaisen vallin, kohoutua tasangon yli, ja hän nostaa mukanansa itse vesimerkin, itse sen viivan, jonka inhimillinen viisaus on hakannut kallioon.