Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025


On vielä löytynyt monta runojen sepittäjää, joita epäilemättä aikoinaan kotipaikoillansa on pidetty suuressa maineessa ja jotka ovat sepittäneet enemmän tai vähemmän virheettömiä runoja, vaan joiden teelmiä en ole katsonut olevan syytä tähän valikoimaan ottaa, koska ne eivät erittäin kohoa muusta joukosta näkyviin.

Muita ei enää näkynytkään, he olivat jääneet heistä kaikista jälkeen. Mutta siitä he eivät välittäneet, perillä kumminkin yhtyisivät toisiin, ellei ennen. Anni vilkaisi taakseen, hän oli kuullut askeleita. Tytöt, tytöt, hän suhahti. Mitä nyt? Muutamat heistä kääntyivät katsomaan. Lehtori Hellman ja Korner! Kävellään sukkelammin, ettei pöly kohoa heidän silmilleen.

Runoilijana ei Suonio suinkaan kohoa Oksasen tasolle, vielä vähemmän tietysti tämän ruotsinkielisten runomestarien, joihin hänenkin suhteensa on vain nöyrän ja kuuliaisen opetuslapsen. Suomenkieliseen runouteen hän tuo, kuten sanottu, eräitä uusia aineksia, mutta ei samassa määrin suomen maalaiseen, jossa ne juuri Topeliuksen kautta jo ennen häntä ovat olemassa.

Vihdoin kun täten vanutetulla aineella sen mielestä on toivottu tiiviys ja koko, mehiläinen kiinnittää sen pesän huippuun laskien täten uuden kaupungin peruskiven tai oikeammin sen kattoholvin päätekiven, sillä tässä on kysymys nurinpäisestä kaupungista, joka laskeutuu taivaan korkeudesta alaspäin eikä kohoa maan kamarasta kuten ihmisten kaupungit.

Mutta Suomi ja Ruotsi ovat yhteen ommellut tunturien kautta pohjoisessa, Tikan langalla ja paljolla muullakin. Kohoa, kotka , päivään päin, Kun kunnon siipesi kantaa! Kas, myrsky riehuvi rynnistäin, Pilv' etsii taivahan rantaa. Vahv' ollos, kuin hän, ja tarmokas, Ja voita maailman matkallas Vastukset, jotk' elo antaa.

Siima luiskahti hänen keveän jalkansa alta ja lappoi järveen sen sileän tien. Taavi huomasi, miten kävi; mutta hän oli siksi viisas, ettei ruvennut sanomaan, eikä edes äänellä tarkottamaan, että "enkös minä . . ." Hän sen sijaan kääntyi ja osotti kohoa, joka nyt liikkui hyvin oikullisestä, hyökkäillen puoleen ja toiseen ja toisinaan aivan veden alle sukeltaen. Järven lasimainen peili meni rikki.

Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät