Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. syyskuuta 2025
Taitaa käydä kuin entisellä venäläispojalla, että 'ennen nurmie kynnäis ennenkuin lukis'», virkkoi Hanna naurahtain ja ilvehymy vihotti huulissa. Jukke punalti päätään ja toimessaan virkkoi: »Kyllä minä ... kyllä minä sentään... Vaan tuota tämä on... Se on tämän niin kiireesti kirjoittanut, että nuo muutamat sanat... Vaan kyllä minä tämän, kunhan aikaa pannaan, niin kyllä minä...»
Tällä hetkellä hän taaskin oli raskaalla mielellä. Hän oli pyytänyt Johnia tulemaan alas lehtimajaan kahville. Tänään oli kaunis ilma; oli ehkä viimeinen kerta, kuin saattoivat istua hauskasti ulkona yhdessä. John oli tuskin nostanut päätään; hyrähtänyt vaan, »kyllä, kohta» ja kirjoittanut edelleen, ikäänkuin merkiksi, ettei saanut häntä häiritä.
Niin on hän säännöillä vakauttanut kuusimittaisen runon käytännön Suomen kielellä ja sääntöjensä vahvistukseksi kääntänyt Runeberg'in "Hirvenhiihtäjät". "Muistojen ja toiveiden" jälkeen on Genetz kirjoittanut muutamia muitakin runotuotteita.
Eikö se ole se, jonka Kisfaludy on kirjoittanut?" "Eipä suinkaan. Onhan Börösmarty itse runoilija". "Ahaa! Minä tiedän jo. Hän on kirjoittanut Kisfaludyn". "
Hän oli hyvin iloissaan, rauhaton ja hätäilevä ja toimitti Elsaa lähtemään heti ulos. Hänellä oli muuan asia! Hyvin hauska! Hän tarttui Elsaa käsipuoleen ja sanoi kuiskuttaen: »Aappo rakastaa minua!» »Onko hänkin kirjoittanut?» »Eei, hän on sen itse sanonut.» »Itse sanonut?» »Niin, ja hän suuteli minua.»
Niiden väri vivahtaa vähän siniseen. Hän katsoo vähän kieroon. "Mitä! Mitenkä siinä seisoo? Anna tänne passi!" "Tässä seisoo, isä: hän katsoo vähän kieroon!" "Ettäkö minun kasvoni ovat siniset?" "Niin tässä seisoo, isä!" "Ja kasvot näyttävät kuin jos olisivat kokoonneulotut?" "Niin, tässä seisoo niin!" "Mutta se on hävytöntä! Että rekistraattori Schnabel on kirjoittanut semmoista passiin!
Kehoittakaat myös muutamilla voimallisilla sanoilla kansaamme paremmin ottamaan lehteämme, sillä asiallinen kehoitus ei mitään vaikuta`, kuin siitä ei kukaan mitään kuule` eikä nä'e`. Juuttahista eli Fornjoterista olen saanut jäl'emmältä enemmin tietoa, kuin mitä niistä "Tutkistelemuksissa" kirjoittanut olen.
Tulin päivä päivältä tyytymättömämmäksi, lausuin huomautukseni terävästi, jopa äreästikkin, aivan kuin en juuri äskettäin olisi kirjoittanut "pikku ketuista". Mutta viimein toki silmäni aukenivat ja huomasin, missä syy oli. Oli ilta.
Minä vastasin hänelle, että niissä tavallisesti käsiteltiin oppineita ja harvinaisia asioita, varsinkin kaikkea semmoista, joka koski tapoja, kieltä ja pukuja parissa Euroopan vanhemmista kansoista, jotka kauvan aikoja sitte olivat kultuurin, sivistyksen ja valistuksen korkeimmalla kannalla; ja minä vakuutin hänelle että itse olin kirjoittanut kolme ylen oppinutta teosta eli väitöskirjaa näiden kahden kansan pieksuista.
Tregarthen jatkoi: "Sitten minulta kysyttiin: olinko kirjoittanut tämän summan kirjaan? Kyllä, sen olin tehnyt. Kirjaani tarkastettiin, ja siinä ei ollut se kirjoitus. Enhän minä voinut omaa kirjoitustani kieltää. Minä tiesin, että jokin petos oli tehty, mutta en voinut ketään syyttää. Minua vaadittiin maksamaan rahasumma.
Päivän Sana
Muut Etsivät