Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Parhaimman ennätyksen tällä alalla saavutti varmaan eräs nuori Jakovleff, velttoutunut, raaka ja säädytön nuori mies, joka isältään, yhdeltä Uralin rikkaimmista vuorilaitoksen omistajista, oli saanut perinnöksi miljoonia, joita hän nyt koetti hävittää ja tuhota niinkuin itseäänkin. Tämä herra oli kerran toimeenpannut kilpa-ajot kaupungin pika-ajurien kesken.
Työmiehet, joilta talvella puuttuu ansiota, saivat nyt viikkokausiksi tekemistä. Rata oli avattava jäällä. Telineet olivat rakennettavat, samoin lehteri katselioille ja kiikaritorni kilpa-tuomareille. Toivoivatpa muutkin kaupunkilaiset yhtä ja toista tuloa ja voittoa. Sillä kilpa-ajot ovat ikäänkuin pienet markkinat. Ne tuottavat tavallista enemmän liikettä.
Kujanen kun näki tästä hevosen tulevan, niin eipäs muuta kuin alkoi opettaa tätä juoksijaksi ja pian tästä se tulikin... Ankaran hyvä hevosmies se Kujanen ... olipa hän jo kerran ajanut pikku palkinnonkin tällä. Mutta pian ne hevosonnet kumminkin loppui, vaikka Kujanen luuli niitten vasta alkaneen, siinä toivossa hän ainakin kaupunkiin lähti, jossa oli isot kilpa-ajot.
Severin ei myöskään ollut aivan tyytyväinen. Mutta hän luuli kuitenkin täyttäneensä kaikki velvollisuudet omaa talouttansa kohtaan, kun hän oli jäykästi asettunut vaimonsa liiallista hellä-tuntoisuutta vastaan. Hän ei huomannut että se hänen puolestansa oli pelkkää itsekkäisyyttä. Kilpa-ajot olivat tulossa. Se tuotti kaupungissa kaikenmoista puuhaamista.
Siihen oli vuodenaika jo aivan liian myöhäinen: akatemiaan vastaanotettavat, joilla on siellä oikkunsa yhtä hyvin kuin näyttelijöilläkin, eivät ikinä tyytyisi esiytymään sen jälkeen kuin suuret kilpa-ajot jo ovat olleet ja menneet, taidenäyttely suljettu ja matkakirstut sälytetyt kesämatkoja varten.
»Millä ihmeellä pääsisin hänestä loukkaamatta häntä?» ajatteli Nehljudof katsellen noita kiiltäviä, vereviä kasvoja ja vahattuja viiksiä ja kuunnellen hänen hyväntahtoista toverillista löpinäänsä hyvistä ruokapaikoista ja kerskaamisiaan holhooja-asiain järjestämisestä. No, missä siis syömme? Eihän minulla ole aikaa, sanoi Nehljudof katsoen kelloonsa. No sitten tehdään näin. Illalla on kilpa-ajot.
"No, kun eilen kuulutettiin kirkossa kilpa-ajot tänne Wanulammin jäälle", tiesi Kilppa-Leena. "Kuka ne kuulutti?" kysäsi Karliina, hereten työstään. "Kuka? Rovasti tietysti." "Rovasti vaikka hän sanoo, jotta vanhurskas armahtaa juhtaansakin." "Armahtaakos se itse sitten? Hänhän se nytkin kuuluu puuhaavan niitä kilpa-ajoja."
"Sanoppas sille, että niinkuin kolmen viikon päästä tästä päivästä pidetään tuossa Wanulammilla kilpa-ajot. Jos tahtoo ruunikollaan siellä koettaa, niin saapi ajaa tuolla minun radallani ja syöttäköön kovasti kauroja, ettei meidän kylän miehille tulisi häpeätä ptruu!" "Kyllä, vaan tokkopa se meidän ruunikko " "Miks'ei?
Severin ei tiennyt vaatia niin suurta hintaa, ei puoltakaan siitä. Kuitenkin päätti hän pyytää niin paljon ettei hän luullut kenenkään sitä maksavan. Hänelle tarjottiin puolentoista tuhatta, joka on korkeimpia hintoja hyvästä hevosesta. Mutta asia jäi pelkkiin tarjouksiin. Kuitenkin sai kauppaneuvos K. kuulla tarjoukset. Kun kilpa-ajot olivat päättyneet, mentiin yhteisille päivällisille.
Se näytti olevan raitis ruumiiltaan ja jäsenniltään sekin ja juoksi matkan hyvin. Hän vei sen uudestaan korttieriin ja riisui sen. Sitte hän läksi kaupunkia kävelemään, sillä hän oli levoton; kilpa-ajot alkaisivat vasta kello 11, eikä aika tahtonut kulua. Viimein se kuitenkin alkoi lähetä määrä-tuntia, joten Severin nouti hevosensa ja ajoi taas radalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät