Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Eräs venäläis-japanilainen sopimus 8 p:ltä heinäk. 1912 järjesti Kiinan valtioalueen jaon: Etelä-Mandshuriaan rajoittuva Länsi-Mongolia tehtiin Japanin, Pohjois-Mongolia Venäjän yliherruuden alaiseksi, kun taas kiinalaisten talonpoikien osaksi jo asuttama Etelä-Mongolia toistaiseksi jäi Kiinalle.
Tuo kokenut valtiomies huomasi kyllä, että tässä tarjouksessa piili Kiinalle kuuluvan maan anastus, mutta suostui siihen kuitenkin toukokuun 22 p., monien neuvottelujen, uhkausten ja herkullisten ateriain taivuttamana.
Pietarin diplomatia selitti kuitenkin Moskovan salasopimuksen niin, että se antoi Kiinalle turvaa vain Japanin maannälkää vastaan, mutta ei Saksan tai Ranskan sekautumista vastaan Taivaan valtakunnan ylivallanoikeuksiin. Heti senjälkeen, 18 p. jouluk. 1897, Venäjän laivasto purjehti Port Arthurin satamaan ja anasti tämän merilinnoituksen.
Uuden liittosopimuksen ranskalaisten toivomusten mukaan laajennettuine määräyksineen allekirjoittivat keväällä 1894 Giers ja Casimir Périer. Sotilaspiireissä odotettiin sodan puhkeavan elokuussa samana vuonna. Silloin Japani 1 p. elok. 1894 julisti Kiinalle sodan.
Noiden kolmen suurvallan sotalaivastojen uhkaavasti kokouduttua Tshili-lahteen Japanin hallitus myöntyi, käski kiihtyneen kansan vaieta ja määräsi vapaaehtoisen verotuksen tulevan kostosodan varustuksia varten. Port Arthur ja Niutshvang annettiin takaisin Kiinalle, joka lisäsi sotakorvaustansa, minkä Venäjä antoi Pekingin hallitukselle etukäteen ja minkä Japani käytti sotavoimansa vahvistamiseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät