Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Oli vaikea näin kauan katsoa silmiin jääviä, keksimättä mitä heille enää sanoisi tai huutaisi. Ja suu ja kaikki kasvot alkoivat jo väsyä ilmaisemaan eronhetken tunteita.
En tiedä... Mutta eriskummallisella käytökselläs saat pääni ihan pyörryksiin. Niin ole sitte mitään keksimättä, kosk'et sitäkään keksi! Amalia. Odotappas Anna! Ehkä Erici, joka jäi kaupungin vartiaväkeen... Erici! Ah, hän se onkin se mies, jota tässä on tarvis! Kiitos! Kiitos Amalia kulta neuvostasi. Ijankaikkisesti olen kiitollinen sinulle tästä keksinnästäs! Mutta rientäkäämme!
Kerran hän kyllä kuuli jonkun aikovan viedä muutamia tyhjiä tynnyriä ylitse, mutta tietämätöntä oli siinäkin, ryhtyikö hän siihen tänään vaiko huomenna vai tokko ollenkaan jäiden kulun vaarallisena aikana. Tällä välin kului hetki toisensa perästä, pakolaisen keksimättä mitään pelastuskeinoa.
"Marjetta!" huusi Taavetti kovemmin. Nyt tähyeli tyttö ylöspäin kuitenkaan keksimättä nimeltä kutsujaansa. Kellonsoittaja huusi vielä kerran kovemmalla äänellä ja lisäsi: "tule tänne ylös, jott'en tarvitse keuhkojani pilalle huutaa; tule tänne ylös, minulla olisi sinulle pikkuisen asiaa."
Mies uhrasi varoistansa viimeisenkin rovon tuolle himolle ja olisi ehkä laskenut lastensa sydänverenkin sulattimeen, jos olisi toivonut askeltakaan lähemmä arvoituksen ratkaisua sillä pääsevänsä. Vanhus odotti tuskalla elämänsä loppua, koska pelkäsi suuren salaisviisauden jäävän häneltä keksimättä, tuon viisauden, jonka etsimiseen hän oli tuhlannut nuoruutensa ja miehuutensa voimat.
Luonto selviää, kuin kuvakirja, Jonka päärmehessä riimusauva, Salakirjoituksen loihtusormi, Kau'an kätkettynä keksimättä, Lukijaansa löytämättä piili.
Mutta emäntä vaimoihmisen vaistolla äkkäsi kohta vaaran ja keskeytti miehen ilon: Kuule! Mutta sehän sotkee jokiveden, ja mistä sitte keittää? Keittääkö? Jaakko Jaakonpoika pani piippuun ja tuijotti miettivän näköisenä työalaansa keksimättä siinä hetkessä pulman selvitystä. Mutta yht'äkkiä hänen kasvonsa kirkastuivat: Mutta ... tottapa kaivovesi puhdistuu kun tämä lantavesi menee jokeen?
Tämä asia oli tuottanut hänelle paljon tuumimista, ja hän oli mietiskellyt paljon sinne tänne, keksimättä mitään hyväksyttävää keinoa saadakseen selville paroonin perheellistä suhdetta. Ja kuitenkin täytyi hänen keksiä sellainen keino tahi tunnustaa tehneensä väärän valan!
Milloin minä olen sieluani myönyt? kysyi hän kulmakarvojansa kohottaen. Kah, joka päivä, nauroi Jyrkkä. Teet taidetta, myöt sieluasi. Mynttäät rahaksi itsesi ja ihanteesi. Se on helvetin vale, sanoi Muttila, keksimättä kiireessä muutakaan parempaa puolustusta. Johannes huomasi hänen pulansa ja tuli apuun omalla tavallaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät