Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025


Viimeiseltä särmältä, noin sata viisikymmentä jalkaa ylempänä maan pinnasta, laskeutui tuo paljas ja aivan sileä kallio hiukan viettämällä alas llanoon asti, ja tätä viettoa myöten oli kiihko-ajosta peljästynyt karnero hyvin hyvästi voinut soluttautua, ehkäpä pyöriäkin. Tämän viimeisen matkan palasen korkeus ansaitsi epäilemättä tulla huomioon otetuksi.

Lähellä puolta päivää, kun don Estevan, molemmat Tresillianit, insinööri ja gambusino astuivat etunenässä, kuului äkkiä outo ääni metsässä ja nähtiin komea karnero rientävän ohitse suurimmalla nopeudella. Mikä onni, jos olisi mahdollista tappaa se!

Epätoivoinen eläin voi säikähdyksen valtaamana heittäytyä rotkoon, mutta pysähtymättä, ottamatta aikaa miettiäkseen mihin se syöksyy. Mutta karnero oli epäillyt, huolimatta niistä luodeista, jotka vinkuivat sen korvissa, ja se oli tehnyt hyppäyksensä ikäänkuin laskettuansa korkeuden ja hyppäysmatkan. Kun gambusino oli tullut vuoren reunalle, laskeutui hän vatsallensa ja tirkisteli alas.

Metsästäjät seurasivat hänen esimerkkiänsä. Kallioilla, jotka pistivät ulos vuoren seinästä, ei näkynyt mitään. Tuolla alhaallakaan ei löytynyt mitään, ellei karnero mahdollisesti ollut pehkojen peitteessä. Mutta ei! Olisihan ainakin näkynyt veripilkkuja kivillä. Pedro, joka antoi katseensa kiitää yli aavikon, ei voinut pidättää huudahdusta.

»Te ehdotatte, että meidän tulee tehdä samalla tavalla kuin karneronvirkkoi monta ääntä yhtä haavaa. »Aivan niinvastasi Pedro. »Tehdä samalla tavalla kuin karnero teki, se on ainoa keino

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät