Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Kotio tultuansa kiipesi Anna hiljaa rappuja myöden ylös pieneen, huonerakennuksen toisessa kerrassa olevaan kamariinsa. Oven suljettuansa avasi kohta järven puolehisen akkunan, vaan turhaan katsoi hän ulos; sumu ja pimeys oli asettunut näitten toistansa rakastavien välille. Sen vuoksi sulki akkunan, pani maata pehmeälle sialleen, vaan ensi kerran eläissänsä puuttui häneltä koko yönä uni.
Tohtori puhui ja säesti puhettaan selittävillä liikunnoilla; hän puhui Ellenin nuoruudesta ja kuinka tämä, nuori vaikka oli, ei tehnyt niinkuin "mikä toinen nainen hyvänsä" olisi tehnyt: mennyt tainnoksiin, vaan että Ellen oli antanut, sairaan selvään lausutun toiveen mukaan, kantaa hänet erillänsä olevaan kamariinsa.
Vihoissaan repäisi herra turkin takaisin hartioilleen, ryntäsi paukkuen ulos ovesta ja riensi omaan kamariinsa.
Hän ei antanut minkään itseänsä lohduttaa, sulkeentui vaan kamariinsa, eikä ottanut minkäänlaista ruokaa eikä juomaa moneen vuorokauteen. Erään ystävän onnistui vihdoin tunkeentua kapteenin huoneesen. Hän ei puhunut kapteenin vaimon ja lapsen kuolemasta ainuttakaan sanaa, sillä hän älysi, että sillä tavoin hän lisäisi vaan kiviä kuorman päälle.
Heille vastaili Sakris ylpeänä ja salaperäisenä, että se vieras oli hänen morsiamensa... Uusi morsian! Hän iski ovelasti silmää ja palasi kamariinsa. Ovellakos hän vasta nauraa hekotteli! Sillä Nelma ... nuori ja näppärä Nelma ... hommasi tällä kertaa alushameisillaan: pelkäsi vaalean kesäleninkinsä likaantuvan nokisen uunin ääressä, jota hän ei ollut vielä ehtinyt puhdistaa.
Me jätimme Marin kotiinsa ja tiedämme, mitä hänen isänsä hänelle viimeksi sanoi. Sen koommin ei Mari nähnyt isäänsä. Kamariinsa, lukon taa sulkeutui hän. Mari oli oppinut tuntemaan isänsä, oli oppinut tietämään mitä hänen sanansa, päätöksensä ja käskynsä merkitsivät. Hän ei etsinyt isältänsä armoa, sillä hän tiesi, ett'ei sitä tule.
Pojat menivät omaan kamariinsa ja myös Elsa ja Ester läksivät yliselle, Aini jäi vielä äidin kanssa neuvottelemaan taloudellisista asioista huomispäivää varten. Kun hänkin sitte vihdoin meni ylisille yhteiseen makuuhuoneesen, olivat jo molemmat toiset tytöt uneen uupuneet. Aini jäi heitä katselemaan.
»Jos hän sen tekee, on se sinun syysi, koska et häntä ottanut, ja kovasti olet mielemme pahoittanut; luulin minä sinua kiitollisemmaksi.» Matami läksi harmissaan kamariinsa. »Voi, voi!» huokasi Iiri. »Olenko minä todellakin kiittämätön? Pitäisikö minun ottaa Pekko, vaikka en häntä rakasta? Ei, sitä en saata uskoa.»
Usein käskiwät he hänet kamariinsa, sitten kuin hän oli suuremmaksi tullut, ja niissä tilaisuuksissa he koettiwat ikäänkuin koetella, oliwatko ne neuwot juurtuneet ja kaswaneet, joita he oliwat hänelle opettaneet.
Ihmeellisempi se oli kuin hän oli pitkiin aikoihin nähnyt. Minkälainen uni! Aurinko oli kaiken päivää paistanut hänen kamariinsa ... ulkorakennusten yli se pääsi sinne. Edellisenä iltana oli Sakris lukenut "Suomen Työmiehestä", jonka hän lainasi peltiseppä Savolaiselta, erään alakerran. Suorastaan mahdotonta oli enää tutkia Nietseskeäkään... Kamarikin muuttui jo päivin ihan kuumaksi...
Päivän Sana
Muut Etsivät