Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Hautasaattona oli Elsa, Lemströmska miehineen ja kolme Munkkiniemen renkiä, kuin myöskin yksi Munkkiniemen piika. Tuossa matalassa töllissä sitten illalla juotiin kahvit pullan kanssa, ja keskusteltiin vapaasti kaikenlaista. Sillä herrasväki ei häirinnyt läsnäolollansa töllin yksinkertaisia hautajaisia.
Siinä oli eräässä pienessä suojaisessa poukamassa tasainen rantakenttä ja sinne hän suuressa, avarassa perhevenheessään oli valmis viemään vieraansa, milloin heitä vain halutti. Siellä juotiin kahvia ja syötiin ja aatteita ahmittiin.
Siellä tanssittiin harva päivä, juotiin ja tapeltiin, pauhattiin ja meuhuttiin. Noihin oli hyvä tilaisuus tulla kokoon sekä opettajain että oppilasten, tuumittelemaan tulevista varastuksista ja muista tuhotöistä.
Riemuiten juotiin malja ja Lewenhaupt nosti voitonvarmana pikarin huulillensa. Jumalan tähden! pyysi Segebaden tuskan tukahuttamana. Mutta kreivi ei huomannut häntä. Hän oli jo juonut.
Mutta toisaaltakin nousi pilvi seestyvälle elämäni taivaalle: Eräänä päivänä oli rouva Kotonen meillä vieraana. Juotiin kahvia. Minä olin taas iloinen, rakastettava ystävällinen.
Tanssin ja leikkien välillä juotiin virkistykseksi vaahtoavaa kotona valmistettua kaljaa, ja kun viulunsoitto lakkasi ja väki poistui seinänvierustoille istumaan vähän levähtääkseen tanssin perästä, tarjottiin kukkurallisista vadeista pannukaakunpaloja ja suuria nisuvoileipiä, joiden päällä oli juustoa ja lihaa. Kun Lotta täti piti pitoja, olivat vieraanvarat runsaat kaikin puolin.
Ilta kului kestikievarissa hauskasti: syötiin, juotiin ja puheltiin sitä ja tätä. Ja jopa lopulta päihdyttiinkin. Nyt olivat Ollin hyvät aikeet menneet taas turhaan. Mutta ei hän sitä enään muistanut. Hän nauttei niin kauvan, että täytyi jo viimein lähteä häntä hevoisella kotihin viemään.
Syötiin, ja syötiin kovasti, juotiin kahvit ja pistettiin sikariksi. Mutta silloinpa ei enää tehnytkään mieli katuja kiertelemään, joka ovelle kolkuttamaan ja aina kysymään: onko huonetta, mikä hinta?
Juotiin uudestaan ja vähitellen elpyivät juroimmatkin. Löfving täytti lasit ja huusi iloisena: Nyt juomme nuoruuteni kenraalin, Kaarlo Kustaa Armfeltin kunniaksi! Hänen kunniansa piti paikkansa kun toisten meni pussiin. Armfeltin malja! Hän oli kunnon mies. Niin tosin, hän oli kunnon mies, sen myönsivät kaikki. Hullusti oli käynyt alusta loppuun saakka.
Lasit juotiin pohjaan ja uutta kaataen lauloi Tuira jonkun lyhyen säkeen. »Ei, en minä osaa laulaa. Mutta sinä, Kivinen! Laula sinä. Laula joku laulu, joka on kuin... Etkö sinä osaa mitään, joka humahtelee, ulvoo kuin tuuli taklaasissa, joka kuohahtelee kuin aalto, tuommoinen Atlantin aalto, joka rymyää, jysähtelee, ruskaa kuin laiva karilla aallon pieksäessä.
Päivän Sana
Muut Etsivät