Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Ol' tarkka hällä silmä, juhlallinen kuori, Mutt' ystävällinen hän oli kaikille; Hän pyylevänä istui liekkutuolissaan Ja aina nuuskasi ja aina neuloi sukkaa, Ja valko-négligé se peitti valkotukkaa, Hän oli köyhän nimismiehen leski vaan.
Minä olin itse ollut mukana lamponavetassa, kun tämä toimitus tapahtui. Koko seuraava talvi oli niitä sitten kartattu ja mökkiläisten akoilla kehruutettu. Koko kevään ja kesän paukkuivat kangastuolit äidin ja palvelustyttöjen kamarissa. Hetki oli juhlallinen, kun sarka tuotiin tampista.
Hetki oli tosiaankin juhlallinen. Pakkais-ehtoo ja tähtikirkas taivas olivat yksin meitä näkemässä. Jylhät vuoret joka haaralla ympärillämme näyttivät pimeän hämärässä ikäänkuin hymyilevän meille ja ottavan osaa juhlallisuuteemme.
"Ei", vastasi tohtori, ja hänen jyrkkä, juhlallinen äänensä sointu sattui Richard'iin. "Ei, se ei olisi ollut parempi; se olisi ollut paljoa pahempi. Kiitä Jumalaa, ettet kuollut unessasi etkä siinä tilassa, jossa olit kaksi viimeistä vuorokautta". "Missä tilassa?" kysyi Richard. "Juomahulluna". "Kuinka niin? miksi? mitä on tapahtunut?" "Elä kysele nyt enää.
Maaliskuun 3 päivänä oli meillä tuo juhlallinen esitäntö H. K. K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsin edessä H. M. Keisari Aleksanderin valtioistuimelle astumisen vuosipäivän johdosta sekä myös että sinä päivänä San-Stefanon rauhasovinto allekirjoitettiin.
Siitä jumalasta, josta nyt ette mitään tiedä, tahdon teille puhua. »Sitten tuo juhlallinen mies oli selittänyt, ettei kaiken suuri Luoja maan ja taivaan Herra asu ihmisten tekemissä temppeleissä; että Hän on kaikkialla, Hänen henkensä liikkuu ilmassa, jota me hengitämme, meidän elämämme ja olemuksemme ovat Hänestä riippuvaisia.
"Mutta sangen juhlallinen näkö, jos piispan hengessä ilmestyisi tuollainen voima, että ainoalla puhalluksella pölähyttäisi kirkon tyhjäksi. Mainio teko. Kerrassaan ihmeellinen teko." "Mutta tuo ilmestys rupeaa minussa kutkuttamaan, että aionpa siihen lisätä tulta.
Hänen kasvojenilmeensä oli ankara ja juhlallinen; hän seisoi siinä kansan keskessä ikäänkuin sokean, rautaisen, leppymättömän sallimuksen edustajana.
Mutta kun hän tuli rouva Hermansonin luo, oli hän kuitenkin kuin itse jäykkä, juhlallinen kohteliaisuus olennoituna. Kylmä hymy lepäsi hänen huulillaan ja hän kumarsi tuolle arasti tervehtivälle vaimolle yhtä syvään kuin jollekin ylhäiselle sukulaiselleen. Näytti kuin olisi hänelle tuottanut jonkunlaista mielihyvää kohteliaisuudellaan masentaa vähäpätöinen muotiompelija-raukka.
Juhlallinen hovimestari tunsi hänet ja lausui tervetulleeksi; hänen ei tarvinnut odottaa, vaan vietiin hänet suoraan eteisestä ruokasaliin, jossa tohtori Lanyon vielä istuskeli viinilasin ääressä. Tohtori oli reipas, komea, punakka herra, ja hänellä oli paksu, lumivalkoinen tukka ja leiskuva ja varma käytöstapa. Nähdessään mr Uttersonin hypähti hän ylös ja tervehti häntä ojennetuin käsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät