Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Nämä ajatukset lausui Turkin sodan juhlittu sankari, kenraali Mihail Skobelev, monessa puheessa julki. Pariisissa hän 16 p. helmik. 1882 eräässä serbialaisille ylioppilaille pitämässään puheessa kehoitti kaikkien slaavilaisten liittoon Ranskan kanssa Saksaa ja Itävalta-Unkaria vastaan.
Patsaaseen on kiinnitetty Frans Josefin sodanjulistus Serbialle ja hänen manifestinsa kansalleen. Hän koettaa siinä puolustaa sodanjulistustaan. Siinä on seuraava lause: "Serbia astui vihamielisyyden tielle Itävalta-Unkaria kohtaan, kun minä kolmikymmenvuotisen rauhallisen ja hedelmällisen työn jälkeen Bosniassa ja Herzegovinassa ulotin hallitustoimeni näihin maihin.
Vannovski epäili yht'aikaa Itävalta-Unkaria ja Saksaa vastaan käytävän sodan voitollista päättymistä. Tsaari oli hylännyt Bismarckin ehdottaman kolmenkeisarinliiton uudistamisen, jotta hänellä olisi vapaat kädet Bulgariassa.
Giersin, joka nimitettiin ulkoministeriksi ja kuolemaansa saakka, vuoteen 1895, pysyi tässä virassa. Katsoen senaikuiseen hyökkäävään esiytymiseen Turkestanissa, joka saattoi johtaa yhteentörmäykseen Englannin kanssa, Aleksanteri III kieltäytyi suostumasta slavofiilisen puolueen vaatimaan hyökkäyssotaan Itävalta-Unkaria vastaan, jonka salainen liitto Saksan kanssa oli hänelle tunnettu.
Englanti yksin ei ollut siihen suostunut. Mieliala Venäjällä pysyi sotaisena. Innostuttiin "pienen, tilkkuvaltion ahdistaman Serbian" puolesta, joka kuumeentapaisesti varustautui hyökkäyssotaan Itävalta-Unkaria vastaan. Kun myöskin venäläisiä joukkoja keskitettiin Galitsian rajalle, niin Wienin hallitus 17 p. maalisk. 1909 kutsui kokoon reservit.
Se totesi yksimielisesti, ettei Venäjä vielä ollut sotilaallisesti siinä asemassa, että se menestyksen toivossa voisi käydä sotaa Itävalta-Unkaria ja sen kanssa liitossa olevaa Saksaa vastaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät