Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Aleksanteri II:n maalle antama valtiosääntö kumottiin kaksi vuotta voimassa oltuaan 1881 Pietarista annetun käskyn johdosta. Sotaministeri, kenraali Aleksanteri Kaulbars, hallitsi Bulgariaa venäläiseen tapaan, apunaan suuri joukko venäläisiä, slavofiilisen puolueen lähettämiä virkamiehiä, välittämättä kansan oikeuksista ja toivomuksista tai ruhtinaan vastaväitteistä.
Duuman puhemies Homjakov, joka ei tahtonut olla mukana tässä kiihkokansallisessa politiikassa, luopui 17 p. maalisk. 1910 toimestaan. Hänen seuraajakseen tuli myöntyväinen Gutshkov. Niiden piirien keskuksena, jotka vastustivat kaikkia kirkollisia ja valtiollisia uudistuksia, oli kreivitär Ignatievin, murhatun slavofiilisen valtiomiehen Nikolai Ignatievin lesken, salonki.
Giersin, joka nimitettiin ulkoministeriksi ja kuolemaansa saakka, vuoteen 1895, pysyi tässä virassa. Katsoen senaikuiseen hyökkäävään esiytymiseen Turkestanissa, joka saattoi johtaa yhteentörmäykseen Englannin kanssa, Aleksanteri III kieltäytyi suostumasta slavofiilisen puolueen vaatimaan hyökkäyssotaan Itävalta-Unkaria vastaan, jonka salainen liitto Saksan kanssa oli hänelle tunnettu.
Luja tulee ennen kaikkea hallituksen olla, vaati Katkov, slavofiilisen puolueen äänenkannattaja, lehdessään Moskovskija Vjedomostissa, mutta myöskin rehellinen, lisäsi siihen Aleksanteri III. Ja Ignatiev lupasi tsaarille mitä ankarimmin rangaista jokaista virkavallan väärinkäyttämistä sekä puhdistaa virkamiehistön kaikista huonoista aineksista muuttamatta itse virkavaltaista järjestelmää.
Senaattori Narishkin meni niin pitkälle, että väitti, että luku- ja kirjoitustaidottomilla, mutta vanhoillisilla talonpojilla oli laajempi maailmankatsomus kuin sivistyneillä ja "eepillisen puheen lahja". Ratkaisevaa Nikolai II:lle oli slavofiilisen historioitsijan Pavlovin todistelu: oikeauskoisen kirkon pyhimysten joukossa oli myöskin yksi lukutaidoton.
Hän heitti pomminsa, joka särki palasiksi ajoneuvot ja tappoi monta henkivartioon kuuluvaa kasakkaa. Keisari nousi haavoittumattomana pirstatuista vaunuista ja aikoi jalan palata palatsiin. Mutta kaksi salaliittolaista seisoi vielä vaanimassa samalla kadulla. Lähin oli nuori puolalainen ylioppilas, Grinevitski, Puolan slavofiilisen venäläistyttämispolitiikan tuote.
Valtiollisen ja sanomalehtimiestoimintansa hän vuosisadan puolivälissä aloitti vapaamielisten aatteiden julistajana englantilaisystävälliseen suuntaan, mutta muutti täydellisesti mielipiteensä Puolan kapinan puhjetessa. Slavofiilisen puolueen äänenkannattajana hän vuodesta 1863 vaati kaikkien rajamaiden venäläistyttämistä valtakunnan etujen nimessä.
Suomen perustuslait vahvistettiin erityisellä manifestilla, mikä slavofiilisen puolueen pää-äänenkannattajassa Moskovskija Vjedomostissa aiheutti raivokkaan kirjoituksen, joka kääntyi suoraan hallitsijan persoonaa vastaan.
Hän sai tässä kannatusta Venäjän Pariisin-lähettiläältä, parooni Arthur Mohrenheimilta, ja tämän suosituksesta slavofiilisen puolueen johtajalta, Mihail Katkovilta Moskovassa, joka 1886 aloitti menestyksellisen sanomalehtisodan seuraavana vuonna päättyvän kolmenkeisarinliiton uudistamista vastaan.
Jo seuraavana vuonna syntyi Pietarin ja Wienin kabinettien kesken jännitystä, jonka Bulgarian sekasorto oli aiheuttanut. Venäjän aseiden vapauttama ja venäläisten virkamiesten valtiollisesti järjestämä Bulgaria oli mitä pahimmalla tavalla tehnyt tyhjäksi slavofiilisen puolueen toiveet.
Päivän Sana
Muut Etsivät