Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025


Ja kylläpä tuo jonkullaista mieltymystä herättikin; sillä Gunhildan mielestä oli mies hyvinkin hupainen sen vuoksi, että hän oli niin erilainen muiden poikien suhteen, joita hän oli tottunut näkemään; ja sitten vielä puhui hän kauniisti. Tuo nuori herra oli puoleksi saksalainen ja toisinaan puhui hän sellaisia asioita, jotka kuuluivat usein hullumaisilta.

Yltä päältä kastuin, Kun ma kovin sousin, Sillä varsin varmaan Innolla sen tein; Maalle sitten astuin, Nurmikolle nousin, Taluttaen armaan' Sivullani vein. Lämmin oli ilma, Päivä-kulta paistoi, Hyttysparvi huiski, Ilmass' survoen; Hymyellen Hilma Mansikoita maistoi, "Kuule Aatu," kuiski, "Nyt on hupainen!"

Minä olin, muistaakseni, niin huolissani yksin Yarmouth'inkin kunnian puolesta, että olin kovasti mielissäni, kun Steerforth, meidän ajaessamme sen pimeitä katuja myöden ravintolaan, sanoi, että, hänen päättääksensä, tämä oli hupainen, omituinen, kummallinen luola.

Iloisesta tyytyväisyydestä vain kasvot hohtavat, kaikista herttainen, hupainen, miellyttävä mies. Alkaa jo joitakuita juopuneitakin näkyä seurauksena ahkerasta viinantarjoilusta. Soraääniä kuuluu pihalta, tuvasta ja häätuvasta. Reippaina, vaanivina, voimansa tuntevina valvovat kenkkärit joka nurkassa, ovat aina läsnä, missä joku katsoo tarpeelliseksi ilmaista repäisevän halunsa.

Ja nyt hän näytti, mihinkä hän pystyi, sillä hän teki työtä kolmen edestä sellaisella innolla ja ilolla, että oli hupainen häntä katsella. Isä Merlier iloitsi itsekseen; niin, rakkaus on hyvä opettaja, se antaa voimia ja rohkeutta, se saa ihmeitä aikaan!

Mainittuna päivänä tapasivat he toisensa Nordhoug'illa. Oli kulunut pari päivää häistä, mutta koska niitä piti vietettämän kuusi päivää, tapasivat korkeimmat huudot ja kovimmat laukaukset yhä vielä vähän väliä tyttöjen korvia. "Hupainen siellä kuuluu olevan," sanoi Ingrid. "En minä suinkaan heitä siellä kadehdi," lausui Synnöve ja tarttui kudelmaansa.

Minä näin kuitenkin, että hän kävi levottomaksi, ja jätin asian sikseen. "Sinulla on paljon työtä, rakas Agnes?" "Koulussaniko?" sanoi hän, katsoen ylös taas koko kirkkaalla hymyllään. "Niin. Siitä on paljon työtä, eikö niin?" "Työ on niin hupainen", vastasi hän, "että tuskin olisin kylläksi kiitollinen, jos nimittäisin sitä siksi". "Ei mikään hyvä asia ole vaikea sinulle", arvelin minä.

Lunta pyrytti, niin että sitä oli korkeita nietoksia portaille asti eräänä sunnuntai-iltapäivänä... Mutta puodintakaisessa, pienessä huoneessa oli iloisuutta!... Hän oli taas tullut sinne, tuo hupainen Grip. Ja nyt hän siinä istui puotimiehen, nimismiehenapulaisen ja Reierstadin kanssa... Annetaampas vaan hänelle ensin vähä juoda, kyllä sitte!

Mutta istu nyt ja suo minun jutella sinun kanssas, on kauan aikaa sitten kuin toisiamme viimein tapasimme; luulen, että oli tanssiaisissa Lien'issä". "Niin, totta, siellä se oli; se oli hupainen ilta, Bergit, niin oli todellakin. Siellähän pappilan Per tappeli Olavin kanssa?" "Kyllä se siellä tapahtui". "Mitä sinä Per'istä pidät?"

Ajateltuansa tätä seikkaa hetken aikaa, muistui hänen mieleensä tuo sana: Västäräkki! Tätä ajatellessaan rupesi hän nauramaan, niin että Tiina, joka samassa tuli sisälle, ei voinut ymmärtää mitä oli tapahtunut. Oliko hän niin hupainen? kysyi uusi mejerinhoitaja. Siltä hän ei näyttänyt!

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät