Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. toukokuuta 2025
Ne antoivat pieniä viittauksia siitä, että matami Torvestad'in talo voi olla vaarallinen maallikko-saarnaajalle, voi houkutella häntä hentomielisyyteen. Kun Fennefos sen huomasi, hän kohta ajatteli Saaraa. Hän oli niin tarkasti kuin mahdollista tutkinut sydäntänsä.
Matami Torvestad ojensi kaikille kättä ja koetti hankkia heille istuinsijoja, joka lopulta oli varsin vaikeata, vaikka huone oli iso ja täynnä tuoleja. Hans Fennefos meni Saaraa tervehtimään ja kysyi samalla, kelle nojatuoli oli asetettu? "Kippari Worse tulee tänne tänä iltana", vastasi Saara katsomatta häneen.
Siinä oli siis tarpeeksi työtä sille, jonka tuli johtaa kaikkea, ja Fennefos ryhtyi kun ryhtyikin tavattomalla innolla ja voimalla toimeen. Mutta ensi viikkoina hän ei voinut johtaa rukoushetkiä tuossa suuressa työmies-joukossa, joka haugelaisten tapaan kokoontui atrioille ja kotirukouksiin suureen huoneesen pitkän yhteisen pöydän ääreen.
Muutamat Sivert Jespersen'in vieraista palasivat illallista syömään, toiset menivät suoraan kotia. Saara ja Fennefos kohtasivat toisiansa mennessään ulos.
"Hm hm ", sanoi hän pari kertaa, kun muut vaikenivat, "on 24 päivä kesäkuuta huomenna, niin on totta tosiaankin hm, hm Juhannuspäivä niin, niin on!" "Onko Juhannuspäivä joku merkillinen päivä kippari Worselle?" kysyi Fennefos; hän tahtoi olla ystävällinen Saaran miehelle! "Merkillinenkö päivä! niinpä niin luulisinpa, Hans Nilsen!
Fennefos, joka oli ollut kirjansitojan opissa, oli itse tehnyt somat kannet, joissa kirje säilytettäisiin. Kansiin oli Saaran nimi ja raamatun-lause painettuna. Naisten kesken siitä puhuttiin paljon, niin merkillistä se heistä oli, että Hans Nilsen luopui semmoisesta kalleudesta.
Mutta he olivat niin tottuneet toisiinsa, ymmärsivät niin hyvin pienet viittaukset ja hienointa äänen korkoa, että se äänettömyys, joka nyt syntyi, oli heille yhtä valaiseva ja jännittävä kuin kiivas keskustelu. Viimein Fennefos nousi ja vastasi: "Tahdon tutkia itseäni ja rukoilla hengen johtoa; huomenna tai kenties tänä iltana kokouksessa annan vastaukseni, jos Jumala sen sallii."
Kun tämmöinen rakastettu opettaja kerran lähti matkoille, hän helposti vedettiin seudusta toiseen koko maan ympäri; sillä kaikkialla tahdottiin häntä kuulla, ja varmaankin moni kutsuisi häntä luokseen kun tietyksi tuli että hän oli kulussa. Sentähden vallitsi nyt ystävissä kyyneleet ja surumielisyys. Fennefos oli tosiaankin seurakunnan vahvimpia pylväitä.
Hänkin oli sidottu elämässä ja kuolemassa rakkauteen, jota ei yksikään ajatus saisi saastuttaa. Saaran edestä tahtoi hän rukoilla. Mutta vanhimmat murehtien pitivät Hans Nilsen'iä silmällä. Sivert Jespersen'in talossa pidetty puhe teki suurta vahinkoa. Ihmisten kesken kerrottiin että haugelaiset olivat eripuraisia keskenänsä ja että Fennefos oli eronnut heistä.
Saara ja Fennefos jäivät istumaan kahden kesken, ja hetken äänettömyys syntyi. "Eikö miehesi ole terve?" "Ei, hän on sairas; minä luulen että hänellä on sisällinen tauti." "Sinä tarkoitat ruumista; minä ajattelin sielua. Onko hän vielä synneissään?" "Pahoin sitä pelkään, Hans Nilsen. Sana ei pääse häneen vaikuttamaan." "Oletko koettanut auttaa häntä, Saara?"
Päivän Sana
Muut Etsivät