Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. marraskuuta 2025
Talo, jonne tänä iltana tulin, oli yksi näitä Newyorkin palatseja, jotka ovat mitä hienoimmasti varustetut parahimpain europalaisten mallein mukaan, ja joissa huone-rivit aukaisevat eteemme mitä ihanimmat näyt. Kallis-arvoiset maalaukset kaunistivat seiniä ja silminnähtävästi oli sillä, joka oli koonnut tämän suuren paljouden taide-teoksia, erinomainen kauneuden-tunne.
Annetaan "Todelliset naiset." Hymyilee. Mitäpä minä niistä. Kuinka te niin voitte sanoa? Minä olen saanut tarpeekseni niistä jo muutenkin. Oletpa kohtelias. Ehkä enolla on siihen syytäkin. Mutta ettehän te toki kokonaan teatterin hyödyllisyyttä kieltäne? Mitäpä hyötyä siitä on sitten? Se luopi eteemme eläviä kuvia ihmiselämästä.
Toisella puolen aukenivat eteemme vihanta Esdralonin laakso ja Galilean maisemain loivat kunnaat valkoisine kylineen ja kaupunkeineen ynnä Taborin komea kukkula päivänsäteiden helossa. Kauempana hälvenivät Genetsaret-järveä ympäröivät vuoret vaaleaan sinipunervaan. Autereinen ilma saattoi kaikki ääriviivat pehmeän utuisiksi ja loi maisemat salaperäisen tenhoisaan valaistukseen.
Viimeinenkin torninhuippu jo katosi ta'amme, ja eteemme ilmaantui tummanviheriä lakeus, joka ulottui tuonemmas yli koko näkypiirin: me tulimme äärettömän rämäkän syrjään. Kuiva, hedelmätön puszta loppui jättääkseen siaa uudelle, hirvittävälle, ihmisiltä käymättömälle pusztalle, vesi-pusztalle. Kentiltä karkoitettu kasvi-elo näytti tänne paenneen.
"Kunniani kautta", sanoi ritari, "minussa tosiaan on vika olin vähän hidas avuksesi heti joutumaan, vaan tuon päälleryntääjän eriskummallinen ulkomuoto, kohtauksen äkillisyys minusta tuntui ikään kuin hurja, jumalaton laulusi olisi eteemme manannut jonku haltian ja hämmästykseni oli niin suuri, että pari kolme minuutia kului ennenkuin saatoin tarttua aseisiini".
»Poika parka!» lausui hän ja asetettuaan ruuan eteemme hän tuli luokseni ja kosketti ystävällisesti olkapäätäni aivan kuin tahtoen siten pyytää minua rohkaisemaan mieltäni. Sitten hän pyysi meitä käymään ruokiin käsiksi, maksusta ei nyt tulisi kysymystä. Ravintola oli hänen, tai oikeammin hänen isänsä, joka täksi päiväksi oli matkustanut Pittencrieffiin.
Katteini oli niin ystävällinen, että hän tavallisuuden mukaan salli minun seurata itseänsä maalle. Niin pian kun me laskimme jalkamme rantasillalle tuli eteemme kukko ja kysyi, miten tapana tässä maassa oli, matkamme tarkoituksesta ja mistä me tulimme, minkä jälkeen se meni ilmoittamaan vastauksemme päätullitarkastajalle.
"Tämä", hän jatkoi vähän ajan päästä ja semmoisella äänen katkeruudella, jota ei Cineas ikinä ennen ollut havainnut, "tämä se on, jonka vuoksi minä vihaan kristityitä. Nämät ovat ainoat, jotka tuovat meidän eteemme tämän pilkan, tämän luulokuvan ihan paljaanansa. Kuule minua". "Eräs mies ilmestyi, joka sanoi opettavansa muutamia uusia oppeja.
Edessämme oli kaunis taulu, Jerusalem; sanomattoman kaunis taulu, ja se ei ole ollut sentähden että se niin odottamatta eteemme ihastuttaen ilmestyi. Mikä sydämemme pani niin sykkimään, ei ollut se, mitä näimme, vaan ajatus siitä, mitä me näimme!
"Vuosia on kulunut siitä, kuin minun oli tilaisuus omin silmin katsella niitä kasvonjuonteita, jotka melkoinen osa sivistyneestä mailmasta nyt mielikuvituksessaan hyvin tuntee". Enkä minä ole estetty, ottamasta osaa niihin hengellisiin juhla-aterioihin, joita hän on levittänyt eteemme".
Päivän Sana
Muut Etsivät