Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Pari juotikasta imeytyi kiini sen mahan alle; tuskissaan väristeli se suonista ihoonsa, mutta jalkaansa ei nostanut siitä pois paetaksensa. Meidän hevosemme pärskyivät yhtenään, ympärillä parveilevain elävien pistoista tuskauneina. "Kuunnelkaa niillä hevosilla!" huudahti meille hevospaimen vihaisella, hätäytetyllä äänellä.
Köpenhaminassa on eräs pieni koti, jonne minä aina sinne saavuttuani heti ensimäiseksi riensin ja siellä minä myöskin kaikkein viimeiseksi kävin. Ja muutenkin minä aina tuon tuostakin pistäydyin siellä käymään, sillä se oli yhtä aikaa sekä »elävien maa», että rauhan suoja.
"Minun nähdäkseni, Kebes, onkin asian laita kerrassaan juuri näin", sanoi hän, "ja tämän kun tunnustamme, emme suinkaan eksy, vaan todenperästä olemassa ovat elpyminen ja elävien syntyminen kuolleista; niin ikään ovat kuolleiden sielut olemassa, ja hyvillä on olo parempi, pahoilla pahempi."
Päinvastoin täytyi Hänen itsetietonsa olla kaikkien muiden elävien olentojen itsetietoa äärettömästi korkeampi. Hänen täytyi olla Tiedon summa. Hänessä ei saanut olla mitään hämärää eikä vaistomaista. Niinkuin suuren suunnattoman sähkö-auringon täytyi Hänen valaista kaikkea olevaista. Ja Hänen säteittensä täytyi tunkea kaikkialle, maihin, meriin ja ihmissydämiin. Mutta lämmittikö Hän myös?
Samalla oli tieto hänen kuolemastaan levinnyt ympäri kaupunkia, sähkölangat kuljettivat uutista edemmäs ja seuraavana päivänä kertoivat kaikki Pariisin lehdet, että kuuluisa kirjailija ja tiedemies, senaattori ja akatemian jäsen Prosper Mérimée ei ollut enää elävien joukossa.
Se mitä nyt aivon kertoa, on siihen määrään hämmästyttävätä, että lukija hyvästi saattaa lukea kaikki pelkäksi valheeksi taikka kuvitustuotteeksi, sillä ne vastakohdat, niin ruumiilliset kuin siveelliset, jotka minä kulullani oivalsin, ovat tuskin mahdollisiksi ajateltavia toisistansa mitä etäämmällä ja mitä vastaisimmissa ilmanaloissa elävien kansojenkaan välillä.
Entä Ester?! Olihan hän rakastanut häntäkin tulisen innokkaasti, hurmautuneena hänen ihmeellisestä kauneudestansa! Olihan hän vannonut hänelle lukemattomia ikuisen rakkauden ja uskollisuuden valoja! Ja Ester, jota hänen vielä oli kiittäminen hengestäänkin, oli myöskin rakastanut häntä niin innokkaasti kuin ainoastaan kuumassa ilmanalassa elävien kansain tyttäret voivat rakastaa!
Kun he tulivat sairas-huoneesen, ei sairas jaksanut enään puhua. Hän ojensi kätensä kälyllensä ja leski otti sen omaansa. Siihen jätti hän kätensä lepäämään hermotonna ja rupesi tekemään loppua. Tovin ajan perästä ei hän ollut enään elävien joukossa. Leski olisi toimittanut sanan muillekin, mutta ei hänellä ollut siihen aikaa.
Hän koetti ajatella sinne tänne, mutta mitään reikää minkään avun saamiseen ei löytynyt; hänen täytyi kuin täytyikin jäädä tuon kamalan kuolon keskelle, hoitamaan vielä elossa olevia lapsiaan. Kun kolmas viikko oli kulunut loppuun, ei koko perheestä ollut elävien joukossa muita kuin Juuse itse; kaikki muu perhe makasi järjestyksessä tyhjän aitan lattialla.
Mutta tietysti oli kymmenet pikentit varastamassa niitä aamukahvirahoja ... maakuopissa elävien talonpoikien ja työläisten rahoja. Kaunis oli se nainen ollut... Maidossa kylpenyt... Maidossa!
Päivän Sana
Muut Etsivät