Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Minä puolestani arvelen, etteivät nuo vuorelaiset mahda olla paljoa parempia kuin ilmipakanat, ja minulla on ollut paljon pahennusta siitä tavasta, jolla tuttavani Ranald Mac Eagh katsoi hyväksi rumputtaa viimeistä marssiansa vähän aikaa sitten.». Menteith oli semmoisella tuulella, että kaikki asiat ja kaikki ihmiset olivat hänestä hauskat, ja ritari Dugald Dalgettyn yksitotinen valitus huvitti häntä suuresti.

Hyväksi onneksi saivat hänen ystävänsä kuitenkin lukua laskettuansa selvän siitä, ettei Dalgettyn pestiajan loppuun enää ollut enempää kuin kaksi viikkoa jälellä, jota ajanmääräystä, vaikka oli aivan varmaa, ettei pestisopimusta enää uudistettaisi, ei mikään valta maailmassa olisi saanut häntä rikkomaan.

Useammin paikoin seinäverhnjen taustaa katseltuansa kapteeni viimein keksikin salaisen oven ja sen takana kiertoportaat, joiden alapäässä oli toinen ovi, epäilemättä kappeliin aukeneva. Mutta aika suuri oli Dalgettyn kummastus ja suuttumus, kun hän tämän toisen oven takaa kuuli papin äänen täydessä saarnatoimessa. »Sentähden se viekastelija», virkkoi hän, »käskikin meidän mennä tätä salatietä.

Nyt teki verenvuoto Dalgettyn hengityksen vaikeaksi ja näön hämäräksi. Sitä seikkaa käytti rosvo hyväkseen, sai viittansa helman irti kapteenin kädestä ja pisti sijaan naisen vaatteen, josta haavoitettu nyt piti lujasti kiinni.

Anderson, sama palvelija, joka ennenkin oli puhunut, kääntyi nyt kunnioittavaisesti isäntänsä puoleen. »Luullakseni, korkea herra», sanoi hän, »voisin teidän luvallanne virkkaa pari sanaa, jotka kumonnevat kapteeni Dalgettyn toisenkin vastasyyn. Hän kysyy, mistä varoista ottaisimme palkkamme?

Voi, jos vaan saisin oppaan, joka saattaisi meidät Strath-Fillanin ahteitten kauttaVaikkei Dalgettyn oma äly muuten liene ollut terävimpiä, ymmärsi hän kuitenkin ammattiansa tarpeeksi hyvin arvatakseen mitä Montrose tarkoitti.

Torilla liikkuvat kylän asukkaat olivat nähtävästi kuitenkin liian tottuneet tämmöisiin ilmiöihin, pitääksensä siitä suurta lukua. He kokoontuivat joukottain katsomaan kapteeni Dalgettyn sotaisaa ulkomuotoa, hänen tavattoman suurta ratsuaan ja kirkasta haarniskaansa, mutta eivät näkyneet huomaavankaan omalla torillaan nähtävää kauhistusta. Montrosen lähettiläs ei ollut yhtä välinpitämätön.

Ranald puhui kiireesti muutamia innokkaita sanoja heimokuntalaisilleen, minkä perästä he yksitellen tulivat puristamaan Dalgettyn kättä, ja vaimot, tuntien vielä hartaampaa kiitollisuutta, oikein sysivät toisiansa, pyrkien suutelemaan hänen vaatteensa helmoja.

Mac Aulay ja hänen englantilaiset vieraansa kavahtivat pystyyn, tämän julistuksen kuultuansa, ja uusi riita oli epäilemättä syttymäisillään; mutta kreivi Menteith sekaantui asiaan ja selitti jutun kaikin puolin. »Ja minä toivon», lopetti hän puheensa, »että meidän onnistuu kiinnittää kapteeni Dalgettyn miekka meidän puolellemme

Sillä Menteith, vaikka kyllä sai syvän haavan ja oli kauan vaarallisessa tilassa, säilyi kuitenkin iskun pahimmista seurauksista sillä, että oli majuri Dalgettyn onnellisen neuvon mukaan hääpuvukseen pannut rautahaarniskan päällensä.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät