Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Tuskin olivat lähettiläät ilmoittaneet hallitsijansa toivomuksen ja kohteliaasti pyytäneet muukalaisia lähtemään, ennenkun Cortez vastasi: Nyt enemmän kuin koskaan ennen mielin minä oppia tuntemaan teidän hallitsijaanne persoonallisesti. Minä en millään muotoa voi palata hallitsijani luo, ennenkun olen päässyt pitkän matkani perille.
Cortez vaati rangaistusta maaherralle sekä että Montezuma itse joksikin aikaa muuttaisi Espanjalaisten kortteriin, merkiksi ystävyydestään näitä kohtaan. Montezuma ensimmältä pani vastaan, mutta kun espanjalaiset ritarit silloin heti paljastivat miekkansa, uhaten väkivaltaa, suostui hätääntynyt keisari Marinan kehoituksesta Cortezin vaatimukseen ja seurasi Espanjalaisia heidän kortteriinsa.
Tämän nuoren hidalgon vaaleat, kiherät hiukset, valkoveriset kasvot ja iloinen luonto suuresti miellytti Tlaskalaisia. Cortez tietysti täälläkin koki saada uusia liittolaisiaan luopumaan heidän vanhoista jumalistansa, mutta sepä ei käynytkään niin helposti.
Mutta kaatuneiden Mexikolaisten sijaan tuli yhä uusia parvia aukkoja täyttämään, ja Cortezin urhea joukko oli perikadon partaalla. Silloin pistää hänen päähänsä vihollisen loistava lippu. Tuolla on otettavamme! Ja Cortez kannustaa hevosensa, ratsastaa lähimmät vihollisensa kumoon, jakelee kuolettavia iskuja oikealle ja vasemmalle ja on pian indiaanien tiheimmässä parvessa.
Cortez revitti alas kaikki asukkaiden jumalain-kuvat, mitkä hän tapasi heidän temppeleissään, ja ripustutti niiden sijaan ristiä ja neitsyt Marian kuvia. Rauhalliset Cozumellaiset eivät yrittäneetkään mitään vastarintaa, huomaten semmoisen peräti turhaksi rautapukuista ylivoimaa vastaan.
Näillä retkillä tutustui Cortez indiaanien sotatapaan, ja hänen oma kykynsä rupesi tulemaan huomatuksi. Viimein vaihtoi hän kokonaan maamies-toimensa sotilaan elämään, kun Qvando päätti sotaretken Cubaa vastaan.
Saapuneena sotaväkineen Tezkukoon, liittäytti Cortez laivansa kokoon, työnnätti ne järveen ja alkoi Tenochtitlanin piirityksen. Tätä kesti puoli kolmatta kuukautta. Mexikolaisten keisarina oli nyt voimakkaampi mies kuin Montezuma, nimittäin hänen vävynsä ja veljensä-poika, nuori, urhokas Guatemozin.
"Leipämaan" asukkaat pitivät kiivaasti uskontonsa puolta, ja viimein Cortez, vaikka hyvin vastenmielisesti, jätti itse viisaan isä Olmedon neuvosta tämän asian sikseen. Tässä oli ennen kaikkea tärkeä ystävyyden pysyttäminen tämän sotaisan kansan kanssa.
Laivastossa oli, kuten jo mainittiin, 18 alusta, ja se kuljetti sotavoimaa, joka oli paljon mahtavampi kuin Cortezin, nimittäin 800 miestä jalkaväkeä, joiden joukossa 80 musketööriä eli pyssysoturia ja 120 jousimiestä, sekä 80 hevosmiestä ja 12 kanoonaa. Tämän melkoisen joukon johtajana oli Pamphilo de Narvaez, Velasquezin uskollinen ajutantti. Cortez oli nyt todellakin pahemmassa kuin pulassa.
Viimemainittu kuljetti sotaprikiä. Tykkiväen päällikkönä oli Fransisco d'Orezco, vallan kuuluisa tappelija. Itse komensi Cortez 11:tä lipullista, jota Capitana-laiva kuljetti ja jossa oli monta mainehikasta sotaherraa, m.m.
Päivän Sana
Muut Etsivät