United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitä myöten samosivat perästäpäin kiitävät parvet poikki, ja se sai sittemmin Espanjalaisten kesken nimekseen "Surun silta". Cortez itse kulki viimeisenä leveimmän kanava-aukon poikki, jossa temmellys ja kuolema raivosi kauheimmillaan. Hän koki pysäyttää vihollista, antaakseen väelleen aikaa pääsemään paikasta yli, mutta joutui itse hurjassa käsikahakassa temmatuksi hevosen-selästä.
Marina niin nimittivät häntä Espanjalaiset oppi sukkelasti myöskin Castilian kieltä, "joka hänelle tuli rakkauden kieleksi," ja oli koko retken kestäessä Cortezin viehättävänä Valkyyriana, verrattomana sodan suojelus-impenä, jota ilman ehkä Cortez kaikkine kumppanineen olisi, kunnian ja kiitoksen asemesta, saavuttanut ennen-aikaisen haudan Mexikon ylängöillä.
Mutta pian saatiin aivan toisia kuulla. Mexikon rannoille saapunut laivasto ei ensinkään tuonut mitään apuvaroja Cortezille. Sen oli päin vastoin varustanut ja pannut menemään Velasquez, käskynhaltia Cubassa, sillä tarkoituksella, että Cortez tuotaisiin elävänä tai kuolleena hänen käsiinsä ja rohkeilta seikkailijoilta riistettäisiin heidän voittojensa hedelmät.
Vaikka voittajana ollen ei Cortez katsonut sopivaksi tunkeutua syvemmälle vapaavaltioon, vaan asettui leiriin muutamalle mäelle lähellä tappelutannerta ja pani menemään uuden lähetystön vihollisten pääkaupunkiin. Mutta lähetystö sai vastauksen, joka oivallisesti osoittaa että Tlaskalaiset olivat kansaa, "joka ei voinut kunniaansa pettää."
Cortez ilmoitti, pitäen tuodut lahjat hyvänään, ettei hän ensinkään aikonut luopua aikeestaan lähteä "tervehtimään" Aztekien keisaria, minkä yrityksen muka se suuri Kastilian hallitsija, jota hän totteli, oli antanut hänen toimekseen. Hän lupasi kuitenkin pysyä leirissään kunnes sanoma Espanjalaisten aikomuksesta saataisiin Montezumalle; ja lähettiläät lähtivät taasen matkalle pääkaupunkiin.
Muutamat tyytymättömät, jotka eivät arvelleet Mexikon valloituksesta kuitenkaan mitään tulevan ja joiden etupäässä oli pappi Juan Diaz, yrittivät salavihkaa anastamaan yhden laivoista, purjehtiaksensa Cubaan, jossa Velasquezille annettaisiin tieto tähän asti tehdyistä löydöistä; mutta Cortez sai vihiä vehkeestä, kapinoitsijat pantiin vastaiseksi kahleisin ja koko laivasto upotettiin mereen.
Espanjalaisten kortterissa kutsuttiin koko sotajoukko aseisin ja vahteja lisättiin, jonka jälkeen Cortez lähetti sanoman Cholulan kazikeille että hän muka seuraavana päivänä aikoi lähteä kaupungista ja nyt tahtoi sanoa heille jäähyväiset kortterissaan.
Heidän pappinsa antoivat kuten kerrotaan Xikotenkatlen kehoituksesta sen neuvon että Espanjalaiset olivat torjuttavat yöllä, koska nämä muka olivat "päivän lapsia," vaikk'ei sentään jumalia, kuten muutamat luulivat. Xikotenkatl sai käskyn tehdä yöllisen hyökkäyksen vuorella majailevia Espanjalaisia vastaan. Tämä tehtiinkin muutamana yönä. Mutta Cortez oli varoillaan.
Cortez vastasi keisarin tervehdykseen kiittämällä niistä runsaista lahjoista, jotka tämä oli vieraille lähettänyt, ja ripusti hänen kaulaansa kiiltävän kristallikoristuksen, tehden samassa liikkeen ikääskuin tahtoisi hän syleillä Montezumaa, mutta tämän ystävyyden-osoituksen ehkäisivät molemmat ruhtinaat keisarin vieressä, koska se olisi ollut liian likentelevää heidän majesteetillista hallitsijaansa kohtaan.
Cortez ei tahtonut että hänen sotaisat liittolaisensa näkisivät mitään pelon merkkiä hänessä, eikä hän liioin halunnut jättää vihamielistä kaupunkia ja mexikolaista sotavoimaa taaksensa.