Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Mutta Mrs Braefield oli myöskin kyllin älykäs huomaamaan tämän miltei itsensä kasvattaneen tytön lapsellisen käytöksen ja mielikuvituksien ohessa vielä kehittymättömiä todellisen naisellisuuden siemeniä. Kaiken tämän johdosta oli Elsie, jo ensi päivästä kuin hän taas tapasi Kenelmin, aina ajatellut että Lily olisi sopiva vaimo hänelle.
Lily ei vastannut mitään, vaan meni takaisin sisään. Mr Braefield tapasi puutarhurin kukkalavaa kastelemasta, keskusteli hänen kanssansa orvokeista ja palasi sitten taas Kenelm'in luo, joka oli pysähtynyt muutaman kyynärän päähän puutarhan portista. "Tämä on pieni kaunis paikka," sanoi Mr Braefield jonkinlaisella itsensä alentavalla sääliväisyydellä, joka sopi Braefieldvillen omistajalle.
Ennenkuin Mr Braefield ehti hämmästyksestään tointua, oli Kenelm hypännyt porraspuun yli ja lähtenyt tiehensä. Kenelm meni Somers'in puotiin ja tapasi Jessien kauppapöydän takana. "Antakaa reppuni takaisin. Kiitoksia!" sanoi hän, heittäen repun selkäänsä. "Tehkää minulle palvelus. Minun omistamani matkalaukun olisi pitänyt tulla asemalle.
Kuinka Mr Braefield sattui olemaan vierailla naapuristossa, ja näki hänen kirkossa kuinka tämä koetti päästä tuttavuuteen hänen kanssansa kuinka tämä herra alussa oli hänelle miltei vastenmielinen; mutta hän oli niin hyvä ja kiltti, ja kun hän vihdoin kosi ja tyttö itse suoraan kertoi hänelle kaikki paostansa ja tuhmuuksistansa kiitti hän häntä niin jalosti rehellisyydestä, joka saattoi häntä kunnioittamaan häntä yhtä paljon kuin hän ennen häntä rakasti.
"Minä tiedän sen olen nähnyt hänen." "Eikö hän ole kaunis?" "Minun pitää nähdä häntä likempää, voidakseni arvostelijan tapaan vastata kysymykseenne; mutta ennenkuin minua esittelette, sallitte kai minun kysyä kuka ja mikä Lily on." Mrs Braefield oli hetken aikaa vaiti ennenkuin hän vastasi, ja vastaus oli kuitenkin kyllin lyhyt tarvitsematta pitkää miettimisen aikaa.
Tässä Mrs Braefield, joka alkoi puhua hyvin sukkelaan, niinkuin naiset usein tekevät, kun koettavat salata liikutustansa, kertoi Kenelmille kuinka onnettomaksi hän tunsi itsensä monta viikkoa senjälkeen, kuin hän tätinsä luona oli turvapaikan löytänyt kuinka hän oli päättänyt ettei hän milloinkaan naimisiin mene ei milloinkaan!
"Täällä ei ole hänen kuviansa," sanoi hän; "minun huoneessani on yksi. Minä näytän sen teille, kun tulevalla kertaa tulette tänne." "Ja nyt," sanoi Mr Braefield, nousten istualta, "täytyy minun puhua teidän puutarhurinne kanssa ja sitten menemme kotia. Me syömme päivällistä aikaisemmin täällä kuin London'issa, Mr Chillingly."
"Te jäätte tietysti päivälliselle meille," sanoi Mr Braefield; "ja jos ei teidän välttämättömästi tarvitse olla kaupungissa tänä yönä, niin toivon että pidätte hyvänä vuoteen täällä." Kenelm epäsi. "Viipykää ainakin huomiseksi," sanoi Mrs Braefield.
"Onko kuuden aika liian aikainen? "Liian aikainen ei suinkaan päinvastoin. Hyvästi minun pitää mennä Mrs Somersin luokse, minun matkalaukkuni on hänen huostassansa." Sitten Kenelm nousi. "Lily-parkaa!" sanoi Mrs Braefield; "toivoisin että hän olisi vähemmän lapsi." Kenelm istui jälleen. "Onko hän lapsi? Minä en luule että hän todella on lapsi."
Mrs Braefield kuunteli iloisella tarkkaavaisuudella tätä puhetta, ja kun se päättyi, pyöri Lilyn nimi hänen kielellään, sillä hän aavisti että, kun hän puhui kodista, niin hän ajatteli Lilyä; mutta hän hillitsi itsensä ja vastasi lausumalla jokapäiväisen typeryyden: "Tietysti tulee tässä elämässä etupäässä hankkia itselleen onnellinen ja hauska koti.
Päivän Sana
Muut Etsivät