Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Kenelm kulki edelleen Jessien rinnalla kun Bowles tunkeusi heidän väliinsä ja, toisella kädellään tarttuen tytön käsivarteen, toisella teki uhkaavan liikkeen kääntyessään Kenelmiin, sanoen kolkolla äänellä: "Kuka olette?" "Päästäkää tämä nuori nainen, ennen minä en vastaa."
"Teidän täytyy myöntää, rouva," sanoi Kenelm, "että tämä ei ollut ensimmäinen kerta kuin Mr Bowles joutui riitaan toisen miehen kanssa. Enkö ole oikeassa tässä suhteessa?" "Minun poikani on kiivasluontoinen," vastasi Mrs Bowles vastahakoisesti, "ja häntä ei tulisi suututtaa." "Te myönnätte siis, että olen oikeassa?" sanoi Kenelm tyyneesti, mutta nyykäytti kohteliaasti päätänsä.
Kun Kenelmin kolkko mieli oli käynyt leppeämmäksi tämän palajamisen kautta vanhain oppiin, kääntyi hän vihdoin hiljaisen kumppaninsa luo ja sanoi ystävällisesti, mutta vakaasti: "Mr Bowles on luvannut minulle yhden asian, ja nyt on kohtuullista, että pyydän teidänkin lupaamaan jotakin, nimittäin tätä: ajatelkaa kuinka helposti kaunis tyttö, niinkuin te, voi tulla syyksi ihmisen kuolemaan.
Ennenkuin likemmin asiaa selitän, sallikaa minun kysyä teiltä, kuka näistä miehistä täällä niityllä on Tom Bowles?" "Tom Bowles!" huudahti Jessie hämmästyneen ja levottoman näköisenä, ja kävi vallan vaaleaksi katsellessaan ympärillensä; "te peloititte minua, sir, mutta hän ei ole täällä; hän ei työskentele niityillä. Mutta miten te olette kuullut Tom Bowles'ista puhuttavan?"
"Ja minä en salli kenenkään harjoittaa väkivaltaa tyttöä kohtaan, joka käy minun vieressäni, sanomatta hänelle että hän on konna ja että minä ainoastaan odotan siksi kunnes hän saapi molemmat kätensä vapaaksi antaakseni hänen tietää ettei hänellä olekaan raajarikon kanssa tekemistä." Tom Bowles tuskin korviansa uskoi. Hämmästys hetkeksi tukehdutti kaikki muut tunteet.
Hän on niin urhoollinen ja väkevä, että hän olisi minun voittanut jollen minä, hyväksi onneksi, olisi lyönyt hänet maahan ennenkuin hän ehti sitä tehdä. Olkaa hyvä, rouva, ja istukaa ja kuunnelkaa kärsivällisesti minua vielä muutaman minuutin." Mrs Bowles istui jälleen vallan ääneti, mutta hänen kasvonsa osoittivat kopeutta.
"Mrs Bowles," sanoi Kenelm vallan toisella äänellä niin totisella ja vakaalla äänellä, että vaimo vaikeni ja kuunteli häntä kunnioituksella "tahdotteko auttaa minua pelastamaan poikaanne niistä vaaroista, joihin tämä kiivas luonne ja onneton ylpeys voi missä silmänräpäyksessä tahansa häntä saattaa?
Luuletteko minun olevan niin tuhman, etten tätä kaikkea huomaa. Ja eikö se ole jalon luonteen todiste?" Tom Bowles peitti kasvonsa käsillänsä ja hänen leveä rintansa kohosi. "No niin, tähän jalon luonteesen minä luotan. Minä olen itse tehnyt varsin vähän hyvää tässä maailmassa.
Ja totta puhuakseni, minä pelkään, että Jessie liian paljo puhuu muiden kanssa kääntääksensä tämän tappelijan epäluuloa siitä ainoasta miehestä, jota hän minun luullakseni rakastaa. Kivulloinen nuori miesparka, joka tapaturman kautta joutui raajarikoksi ja jonka Tom Bowles sakarisormellansa voisi musertaa." "Tuo on todella oikein hauskaa," sanoi Kenelm, joka näytti vähän innostuvan.
"Ei, sir ei," huudahti Mrs Bowles, vaikka matalalla äänellä ja käyden kalpeaksi. "
Päivän Sana
Muut Etsivät