Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Jumala varjelkoon, että minä kadehtisin orvon leipäpalaa, mutta kun tämä taas vie äidiltä ja lapsilta yhden leipäpalan, on vaikea olla iloinen semmoisesta armeliaisuuden työstä. Erfurtissa, Heinäkuulla 1503. Minulle on juuri määrätty apuraha eräässä laitoksessa, joka, toivoakseni, ainakin tätä nykyä tekee, ettei minun tarvitse toimeen tuloni vuoksi rasittaa omaisiani.
"Margery", sanoi hän, "eräs köyhä, joka on saanut apua Beden testamenttivarastosta, on kuollut; hän kuoli muutamia päiviä sitten, ja nyt olen esitellyt anomuksenne. Hänen jälkeensä lankeaa apuraha teille, ja sitten on teillä tietty eläke niin kauan kuin elätte. Ikävä vaan että se on niin vähäinen." "Herra tohtori", sanoin, "tunnen itseni hyvin kiitolliseksi teille ja Jumalalle.
Virolaiset saivat itselleen osoitetuksi paikan Bulan-joen varrella 7 virstan päässä sieltä ja antoivat kylälleen nimen Verhnaja-Bulanka. Että he pääsisivät alkuun asumisyrityksessään, kokosivat luteerilaiset seurakunnat Venäjällä pastori Cossmannin kehoituksesta apua näille veljilleen. Apuraha oli melkoinen. Se nousi 27 tuh. ruplaan.
Nyt vetivät ulkomainen apuraha ja yksityiset lainat viimeistä virttänsä. Säästämisen taitoa hän ei ollut kotona oppinut. Mitä hänellä oli kotimaahan lähetettävänä? Siellä ei odotettu jäljennöksiä eikä luonnoksia. Suosijat suovat rahansa tietysti mieluimmin siihen, mikä on suurta! Tulisikohan se hänen osakseen täällä luostarisaarella?... Väsyneesti ja raskaasti vieri päivä ja ilta eteenpäin.
Mutta kaikkien näitten ohessa on tämä apuraha todestikin suuri lahja. Minun sopii nyt hyvällä omalla tunnolla kirjoittaa Elsalle, etten tarvitse sen enempää rahaa heidän vähistä varoistaan, ja voin vielä ensi tilaisuudessa toimittaa takaisin, mitä hän lähetti, johon, onneksi, en vielä ole kajonnut. Elokuulla 1503.
Päivän Sana
Muut Etsivät