Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Vuoden 1906 valtiotaloudessa oli odotettavissa 631 miljoonan vajaus. Mikä ministeristön puheenjohtajaa peloitti, täytti iloisella toivolla kadetit, jotka tammikuun lopussa pitivät toisen puoluekokouksensa Moskovassa. Hallituksen rahalliset vaikeudet antaisivat heille aseet käteen tulossa-olevassa parlamentillisessa taistelussa.
Toukokuun 10 p. 1906 Nikolai II Talvipalatsin Yrjöin salissa avasi Venäjän ensimmäisen parlamentin lukemalla sisällyksettömän tervehdyspuheen 448 kokoutuneelle "parhaalle miehelle", joksi vanhalla venäläisellä lauseparrella sanottiin valittuja luottamusmiehiä.
Kaksi sota- ja vallankumousvuotta oli lisännyt valtiovelkaa 2,100 miljoonalla ruplalla, niin että se 1 p. tammik. 1906 nousi 8,100 miljoonaan. Heti rauhanteon jälkeen Pariisissa alkaneet keskustelut uuden suuren lainan ottamisesta olivat lokakuun-lakon johdosta rauenneet.
Sellaisen mielenosotuslakon pani toimeen suurin osa Shpalernajan valtiollisia tammikuun kymmenentenä päivänä. Se on katkera merkkipäivä Venäjän vallankumouksellisille, sillä sinä päivänähän hallitus v. 1906 vastasi Pietarin kaduilla verisellä tavalla työväestön vaatimuksiin.
Laki 22 p:ltä marrask. 1906, joka annettiin 87. artiklan perustuksella, antoi jokaisen talonpoikaiskunnan enemmistölle vapauden ja keinot siirtyä peltomaan yhteisomistuksesta yksinomistukseen.
Ernest oli näet sattumalta tullut valinneeksi merkillisen todellisen esimerkin, tohtori Hammerfield kun oli ollut vähällä saada surmansa suuressa maanjäristyksessä jouduttuaan kaatuvan savupiipun alle. Kaikki purskahtivat raikuvaan nauruun. Suuri maanjäristys v. 1906 j. Kr., joka hävitti San Franciscon. »No niin», sanoi Ernest, kun nauru taukosi, »esittäkääpä vastaväitteenne».
Vuodesta 1906 vuoteen 1914 vaelsi enemmän kuin 2 1/2 miljoonaa maanpuutetta kärsivää talonpoikaa Uralin poikki Siperiaan, missä hallitus salli heidän asettua valtion tiluksilla oleviin metsiin ja aroille.
Molemmat vallankumoukselliset puolueet toivoivat sen ohessa, että vuoden 1906 keväällä puhkeava yleinen talonpoikaiskapina tekisi vaalit tyhjiksi. Venäjän talonpojat panivat kuitenkin, niinkuin porvaristokin, kaiken toivonsa valtakunnanduumaan. Maata ja vapautta se oli tuottava toiselle yhteiskuntaluokalle, parlamenttiherruutta toiselle.
Hyvin kannattavien hallituksen hankintojen sijaan olivat tulleet valtiolliset työväenlakot ja niiden mukana koneiden ja tehtaanjohtajien pahoinpitely. Pahinta oli Puolassa, missä työnseisahduksia kesti aina vuoteen 1909, suureksi tyydytykseksi kilpailevalle Keski-Venäjän teollisuudelle, missä lakkoliike melkein kokonaan oli loppunut jo 1906.
Näennäisesti tyynen esityksen alta sylkähtää jo vapaa-ajattelijan yhteiskunnallinen ja kirkollisvastainen sydän, joka siveellisessä suuttumuksessaan ampuu rohkeasti vasamansa mädäntyneen yhteiskunta-elämän ensimmäiseen suureen alkusyyhyn: valtiokirkkoon ja sen tekopyhiin palvelijoihin. s. 16/1 1849 k. 16/11 1906.
Päivän Sana
Muut Etsivät