United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viimmeiseksi oli hänellä annettavana sekin tieto, että herra Chairington iloissansa siitä, että tässä salissa kävi yhä edelleenkin lukuisasti väkeä, oli päättänyt repiä sen alas, ostaa sen ympäristöllä olevat rakennukset ja rakentaa saarnahuoneen, jonkalaista ei olisi koko maailmassa. "A11 right!" Amen, Amen! Halleluja! "Very well". "Victoria!" kajahteli sadoista karkeista ja hienoista kauloista.
Nyt on aika toisin tullut, Päivä tuhmempi tavannut; Olen tullut turmiolle, Tammanna tavattomaksi, Joka sammakon sanella, Joka hallin haukkuella, Joka korpin koikkuella, Mustan linnun muihkaella. Vaan elä korppi koiku'kana, Elä muihka musta lintu! Et very minun verellä, Et liho minun lihalla; Se on vettä, mi on verta, Sepä luuta, mi lihoa. Olin ennen otramaana.
"Arvattavasti en tule kotia ennenkuin myöhään illalla", oli hänen viimeiset sanansa ovessa. Lähtivät siis matkalle. Englantilainen oli hyvällä tuulella tänään; oli heittänyt plaidin olkapäälle, vihelsi iloista laulua ja sanoi silloin tällöin muutaman sanan Arnelle, joka kulki takana laukkua kantaen. "A very fine morning ah! hyvin kaunis aamu Mr. Arne?"
PASANTERSKA. Turhaan sitä haet. PASANTERI. Turhaanpa hain. JUNKKA. Kenen sinä nyt luulet sen olevan? PASANTERI. E. R., Eliise Ramberg. JUNKKA. Ole huoleti, se on Eevan. Minä olisin sen tuntenut nimettäkin. All right. Very vell! PASANTERI. Ahaa! Tuolla aidassa on varkaan reikä! Hyvää päivää kaikille ja erikoisesti herra kapteeni Junkalle. JUNKKA. Minkä vuoksi minulle erikoisesti?
Per ei tietänyt mitä ajatella; noin kummallista miestä hän ei ollut ennen kohdannut, mutta mr. Smith'in liikunnosta hän ymmärsi mitä tämä tarkoitti. "Saanhan koettaa", sanoi Per ja kiersi köyden päältänsä. "Pitääkö sinun sitoa minut? very well", ja Mr. Smith järjesti plaidiänsä, ja silitti sitä, ett'ei tulisi liian ryppyiseksi.
I am very likainen". Per töllötti häneen: "onko nähty semmoista kruuvia ennen?" Mutta vielä kummallisemmaksi hän kävi; hetken aikaa puhdistettuansa vaatteitaan, seisoi hän liikkumatonna ja katseli kauan totisesti vuorenloukkoa; otti sitten hatun päästään, meni Per'in luo ja ojensi hänelle kättä: "thank you Mr. Per" sanoi hän.