United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Matti ei virkkanut mitään, silmät vain pyörivät päässä, kun ei tiennyt kumpi olisi parempi, sanoako vai olla sanomatta. Herra aukaisi sormellaan Matin huulia ja sanoi: »Näytäppäs, onko sinulta todellakin kieli pudonnut?... Ei ole pudonnut, näkyypähän sieltä kauniitten hammasten välistä yhtä kaunis kieli kuin mieskin. Sanohan nyt, mitä ne nuo ovat?»
Luuletteko että voisin saada eno Franssilta lainaa? Kustaava sanoi: Kyllä hän lainaa, mutta jospa hän rupeaa sitten tähän isännäksi ja vuokraa yläkerran kenelle tahtoo? Hannes oli kahden vaiheella sanoako: vuokratkoon, sillä ilman rahoja ei hän koskaan voi valtaan päästä, mutta ilman valtaa ei hän koskaan voi porttoloita hävittää.
Päättäen kuitenkin Nehljudofin vaatteista, että tämä oli rikas mies, hän hymähti. Minunko luokseni? sanoi hän kumartaen hymyilevät ja hiukan kierosilmäset kasvonsa verkkoa kohden. Minä tahdoin nähdä... Nehljudof ei tietänyt sanoako: »teitä» eli »sinua», ja päätti sanoa »teitä». Hän ei puhunut tavallista kovemmin: Minä tahdoin nähdä teitä ... minä...
Sanoako olevani nimityksen saanut kirkkoherra? Maïtre des arts? Docteur en philosophie? Hullunahan ne olisivat minua pitäneet. Olihan Kaarlo Suuri nimittänyt minut yliadjutantikseen. Niinpä vastasinkin haikailematta: Adjutant-général. Puvustansa mies tutaan, sanotaan, mutta tutaanpa se arvonimestänsäkin. Minutkin käskettiin heti kohta pöytään: kylmää paistia, malagaa, likööriä.